maanantai 9. toukokuuta 2011

Nukkeja ja torneja

No niin, ikävät nuket on hoidettu, mutta kyllä ahdisti. En edes tiedä, miksi... Hetken luulin, etten vieläkään pääse taistelua läpi, kun nuket ehtivät kuin ehtivätkin yhdistyä, mutta sain onneksi sen ison nuken sitten nitistettyä. Golbez tuotti myös hieman päänvaivaa, mutta selvisin kuitenkin Cecilin ja Rydian voimin.

Tosiaan, Rydia tuli takaisin entistä ihanampana. En tiedä, mikä siinä hahmossa niin kiehtoo, mutta kiehtoopa kuitenkin. Nättihän tyttö on kuin mikä, mutta muutenkin varsin viehättävä.

Kuten pelin läpi pelanneet tietävät, seuraavaksi oli vuorossa Babilin torni. Siis oikeasti?! Monta tornia tarvitaan yhteen Final Fantasyyn? Eikö yksi piinapilari olisi riittänyt? Joo, kärsin tosiaan jonkinlaisesta tornikammosta, sillä ahdistuin pelkästä ajatuksestakin. Päätin kuitenkin hoitaa paikan läpi tänään, koska muuten olisin taas tavalliseen tapaani jäänyt jumittelemaan.

Torni ei - yllättävää kyllä - ollut niin paha kuin ounastelin, vaikka tälläkin kertaa karkailin taisteluista päästäkseni sen nopeammin läpi. Bossitaistelu hullua tiedemiestä (jonka nimeä en muista) vastaan ei myöskään ollut niin kamala kuin pelkäsin sen olevan, selvisin jopa ensimmäisellä yrittämällä, vaikka Cecil ja Rydia menivät kuolemaan ennen varsinaista bossitaistelua.

Päästyäni tornista Baroniin saakka tallensin pelin ja päätin lopettaa tältä illalta. Jäin kuitenkin pohtimaan, että nelosessa tuntuu olevan teemana itsensä uhraaminen suuremman hyvän vuoksi. Tähän mennessä sen ovat tehneet ainakin Palom ja Porom, Tellah, Yang ja Cid. No, kaksosista tiedän, että he tekevät comebackin ja uskon myös Yangin tulevan takaisin... ainakin mies näkyi alkuvideossa tyttärensä kanssa. Voisi olettaa, että saadakseen lapsia ja kasvattaakseen niitä täytyy pysytellä hengissä.

Cidistä en tiedä, kuoliko hän... ainakin räjähdys oli sellainen, että näin voisi kuvitella käyneen. Jotenkin kovin surullista. Hahmo ei lukeudu omiin suosikkeihini, mutta sääli silti. Tosin eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka tulisi jokin twisti ja Cid palaisikin elävien kirjoihin. Jotenkin Tellahin poismeno on helpompi hyväksyä, koska hän lähti tyttärensä luokse. Mutta niin, jään odottelemaan, miten tässä käy.

Peli kiehtoo kyllä koko ajan enemmän. Tarina on kiinnostava ja Rydian paluu lisäsi kiinnostavuutta entisestään. Odotan siis mielenkiinnolla seuraavaa käännettä ^^

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti