torstai 30. kesäkuuta 2011

Final fantasy -haaste: Päivä 02

Päivä 02 - Final Fantasy, josta pidän vähiten

Huh, mietin tätä todella paljon. Heti kärkeen minun olisi tehnyt mieli vastata seiska, mutta totuus on, että oikeasti pidän siitä pelistä hyvinkin paljon. Kyseisen pelin ympärillä pyörivä hypetys vain ärsyttää niin suunnattomasti, etten ole itse jaksanut siihen tarttua enää aikoihin. Ei kuitenkaan pidä tuomita peliä fanien takia.

Harkitsin myös kasia, koska se ei oikein peliteknisesti ole minun makuuni (junction-systeemi, aseiden osien jahtaus, kehityssysteemi jne.), mutta oikeastaan kasissakin on puolensa. Eli ei, ei sekään taida olla se, mistä pidän vähiten.

Lisäksi mielessä kävi ensimmäinen Final Fantasy yksinkertaisen (olemattoman?) juonensa  takia. Kuitenkin on niin, että siinäkin on sitä jotain. Tykkään siitä, vaikkei se listani kärkipäässä olekaan.

Mitä tässä kohtaa voi todeta? Aika hemmetin vaikea kysymys. Taitaa olla, että pidän lähes jokaisesta Final Fantasysta jollain tasolla ja niitä on turkasen vaikea laittaa järjestykseen. Tietysti voisin sanoa jonkun, jota en ole pelannut, mutta se olisi vain typerää.

Pitkällisen pohdinnan jälkeen pääsin jonkinlaiseen lopputulokseen. Siispä Final Fantasy, josta pidän vähiten on...




Final Fantasy X-2.

Miksi?

Pelin kesto on olematon verrattuna muihin, mutta silti sen saa hakata läpi useampaan kertaan, jos mielii päästä täydelliseen lopputulokseen. Ja kun täydellinen lopputulos on maailmankaikkeuden ärsyttävimmän FF-hahmon paluu... ööh? Onko tässä nyt mitään järkeä?

Jotenkin peli myös tuntuu syövän ideaa alkuperäiseltä. Minä en näe Yunaa sellaisena kuin hänet esitetään jatko-osassa, mutta ilmeisesti joku toinen näkee loogisen jatkumon. Ei kai tähän muuten olisi päädytty?

Lisäksi X-2:ssa on ärsyttävää musiikkia. Okei, jotkut kappaleet menevät, mutta tunnusbiisi ja pari muutakin ovat sellaista purkkapoppia, että ärsytys nousee potenssiin kymmenen. Ei, ei minun makuuni. Yleisesti ottaen Final Fantasyissa on hyvät musiikit, mutta valitettavasti tämän pelin osalta en voi sanoa niin. Sääli.

Miksi silti pidän pelistä?

Myönnettäköön, että joka tapauksessa pidän myös tästä. Vähemmän kuin muista, mutta pidän kuitenkin. Rikku ja Paine ovat varmaankin suurin syy. Minulla on joku juttu näiden Finaleiden ADHD-tyttöjen kanssa (Yuffie, Rydia, Eiko, Vanille, Rikku jne.), tykästyn heihin lähes poikkeuksetta. Paine taas on aika pirun hot nahkavaatteineen ja hiustyyleineen. Jeps, noita kahta katselee mielellään ja katselisi vaikka yhdessäkin.

Myös pelin taistelusysteemi toimii. Kun pääsin siihen sisään, aloin pitää siitä tosissani. Grindaamisesta tuli siedettävää, joten pisteet kotiin tästä. Nykyisin kyseinen systeemi tuntuu hieman kolmentoista systeemin esiasteelta, mutta pidän kyllä edelleen molemmista hyvin paljon.

Eli niin, löytyy tuosta jotain hyvääkin. Silti sanon, että kyseisen pelin olisi joko voinut jättää tekemättä tai tehdä sen uskollisempana alkuperäiselle. Parempi juoni, paremmat musiikit ja kunnolla pituutta. Siten se olisi voinut nousta listallani korkeammalle.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Final Fantasy -haaste: Päivä 01

Ensinäkin kiitos Emmille tästä linkistä. Päätin ottaa haasteen vastaan, teitä on varoitettu. En välttämättä pääse postaamaan 30 päivänä peräkkäin, mutta pyrin kuitenkin laittelemaan näitä tasaiseen tahtiin.

Tässä haasteen sisältö:

Day 01 – Your favourite FF game!
Day 02 – Your least favourite Final Fantasy game.
Day 03 – Your favourite Final Fantasy theme/song.
Day 04 – Your favourite Final Fantasy party from your favourite game.
Day 05 – Your favourite Final Fantasy City/Town.
Day 06 – Favourite part of your favourite Final Fantasy game.
Day 07 – Least favourite part of your favourite Final Fantasy game.
Day 08 – Favourite Chocobo Version.
Day 09 – Favourite Moogle Version.
Day 10 – Best Final Fantasy scene ever.
Day 11 – Final Fantasy game that disappointed you.
Day 12 – Final Fantasy game you’ve played more than 5 times.
Day 13 – Your favourite version of Cid.
Day 14 – Favourite Final Fantasy male character.
Day 15 – Favourite Final Fantasy female character.
Day 16 – Your favourite Final Fantasy limit break.
Day 17 – Favourite Final Fantasy mini game.
Day 18 – Favourite Final Fantasy opening sequence.
Day 19 – Best Final Fantasy outfit.
Day 20 – Best Final Fantasy hair.
Day 21 – Favourite Final Fantasy pairing/ship.
Day 22 – Favourite Final Fantasy summon.
Day 23 – Least Favourite Final Fantasy mini game.
Day 24 – Best Final Fantasy quote.
Day 25 – Final Fantasy game you plan on playing (old or new).
Day 26 – OMG WTF? Final Fantasy moment.
Day 27 – Best Final Fantasy storyline.
Day 28 – First Final Fantasy game obsession.
Day 29 – Current Final Fantasy game obsession.
Day 30 – Saddest Final Fantasy character death.

Päivä 01 - Final Fantasy -suosikkini

Kaash, tähän on vaikea vastata, koska heilun useamman vaihtoehdon välillä. Sanotaan nyt kuitenkin, että kyseessä on Final Fantasy XII.



Miksikö? Noh, pidän tarinasta. Oikeasti poliittinen juonittelu on minun makuuni. Pidän jopa siitä, että tarinaan on jätetty aukkoja, sillä ne jättävät tilaa mielikuvitukselle. Olisin toki suonut, että joistain jutuista ja hahmoista olisi kerrottu enemmän, mutta onneksi oma pääni on varsin näppärä keksimään selityksiä ja rakentelemaan taustoja silloin, kun niitä ei ole valotettu.

Sitten ovat tietysti hahmot. Olenkin heistä puhunut jo jonkin verran. Erityisesti Fran ja Balthier iskevät minuun, kuten tätä blogia lukeneet jo varmasti tietävät. Olen pitänyt merirosvoista pienestä asti, joten ilmapiraatit tuntuivat automaatisesti omalta jutulta. Fran on myös hyvin kaunis, älykäs ja kaikin puolin kiehtova. Pidän lisäksi hänen äänestään. Mitä Balthieriin tulee, sillä miehellä on asenne ja ego kohdillaan, mutta myös ääni, joka saa sukat pyörimään jaloissa. Gideon Emery ftw \o/ Mies on myös ihan hyvännäköinen, vaikkei ulkoisesti täysin vastaakaan miesmakuani.

Myös Ashe, Basch, Penelo, Vayne ja Gabranth ovat varsin kiinnostavia hahmoja. Kyllä vain, tietyllä tasolla pidän jopa huokailevasta prinsessastamme, vaikka myös valitan hänestä paljon. Ashe on hyvä hahmo, kunhan pitää näppinsä erossa Balthierista ;)

Sitten on tietysti Elza sekä hänen kumppaninsa Rikken ja Raz. Lisää ilmapiraatteja, joten tätä tyttöä vietiin heti.

Kaksitoista on myös se Final Fantasy, josta olen luultavasti kirjoittanut eniten fan fictionia. Kyseisestä pelistä on vain riittänyt tolkuttoman paljon sanottavaa, enkä ole vieläkään kertonut kaikkia tarinoita. Eräät ihmiset vitsailevat, että kirjoitan aiheesta vielä vanhainkodissakin... alan pelätä, että vitsit ovat itsensä toteuttava ennustus.

Mitäs vielä? Pelissä on mahtava maailma, jonka koluamiseen saa oikeasti käyttää aikaa. En ole vielä penkonut Hennen kaivoksien ja Zertinanin luolaston pimeimpiä kolkkia, pitäisikin tehdä se lähiaikoina. Myös Pharoksen alakerta on käymättä läpi johtuen ehkä tornikammostani. Miksi ahdistun jopa tornien kellarikerroksista? Nehän ovat alaspäin... hmmm.

Pelissä on hyvät musiikit. En ole oikeastaan vielä törmännyt Final Fantasy -säveltäjään, jonka työn jäljestä en olisi pitänyt, mutta Hitoshi Sakimotoa olen kuunnellut eniten. Jotkut sanovat luopioksi, kun en huudata päivät läpeensä Uematsun tuotantoa (rakastan sitäkin, ei sillä), kun taas Sakimoto on kavunnut toiselle sijalle kuuntelulistallani. Ykkösenä on Inkubus Sukkubus, mutta se ei oikeastaan kuulu tähän aiheeseen.

Pähkinänkuoressa vielä, miksi pidän kyseisestä pelistä:

- Tarina
- Hahmot (paitsi Vaan)
- Ilmapiratismi
- Aukkoinen tarina
- Inspiroiva kokonaisuus fan fictionin kirjoittamisen kannalta
- Poliittinen juonittelu
- Musiikki
- Maailma
- Tekemistä ja tutkimista riittää

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Vaihtoehtoinen juhannus

Normihan on, että juhannuksena lähdetään johonkin kaveriporukalla. Ohjelmassa on mahdollisesti grillaamista ja erinäisten alkoholijuomien nauttimista. Noh, omalta osaltani jälkimmäinen osoittautui huonoksi ideaksi antibioottikuurin takia ja grillaaminenkin jäi sikseen... joskin hyvää ruokaa tuli joka tapauksessa syötyä.

Ajatuksissa oli joka tapauksessa lähteä ystäväni kanssa pyörähtämään johonkin, kunhan olisimme ensin hakeneet mieheni ja tämän veljen Vääksystä. Sinnepäin ajellessa ilma oli niin hirveä, että aloimme vakavasti harkita illan viettämistä toisella tavalla, ja niinhän siinä lopulta kävi, että kun pääsimme takaisin meille, emme viitsineetkään enää raahautua esimerkiksi kaupungille.

Harmittiko? Ei pätkääkään, sillä keksimme jotain paljon parempaa kuin julkinen juopottelu tai muiden juopottelun katseleminen.

Arvoimme tovin, minkä pelin iskisimme koneeseen. Listalla olivat Final Fantasy XII, Final Fantasy X, Final Fantasy X-2, Final Fantasy XIII ja Final Fantasy VII: Dirge of Cerberus. Ensimmäinen ruksattiin pois listasta, koska olemme sitä ehtineet pelailla aika ahkeraan muutenkin. Kymppi puolestaan on tällä hetkellä meillä kummallakin kesken (eri kohdista), joten päätimme hyllyttää myös sen. Kymppikakkoseen ei kummankaan into puolestaan tainnut riittää, joten lopullinen painimatsi käytiin kahden jälkimmäisen välillä.

Pienten perustelujen (kysymys kuuluu: mihin niitä tarvittiin?) jälkeen päätimme iskeä DoCin sisään pelikoneeseen. Kumpikaan meistä ei ole juuri pelannut räiskintäpelejä, mutta eihän tuollaisten pikkuseikkojen pidä antaa häiritä. Eihän?


Ystäväni aloitti pelaamisen, kun olimme ensin kuolanneet hyvän tovin alkudemoa. Hän taisi selvitä ensimmäiseen portaikkoon asti, minkä jälkeen ruutuun lävähti "Game Over". Tämän seurauksena ohjain päätyi minulle. Kontrollien hakemisessa meni oma aikansa ja kameran hallitseminen tuntui oikeastaan lähes mahdottomalta. Pääsin kuitenkin juoksentelemaan Kalmissa ehkä hitusen ystävääni pidemmälle... lähinnä siksi, että olin ehtinyt oppia ehkä jotain ystäväni yrityksestä. Joka tapauksessa ensimmäisen chapterin loppu ei ollut lähelläkään, kun ruutuun pamahti uudestaan jo tuttu teksti: "Game Over". Hyvä tytöt, näin sitä pelataan oikein taidokkaasti.

(Mainittakoon nyt kuitenkin, että ensimmäistä kertaa edes viitsin yrittää räiskintäpeliä. Ne ovat harvemmin minun makuuni.)

Noh, olimme jo valmiit luovuttamaan ja vaihtamaan kahdentoista pelikoneeseen, kun sähellystämme sivusta seurannut mieheni veli ilmoitti, että hänkin voisi yrittää. Tyrkkäsin ohjaimen siis hänelle, ja sen jälkeen tytöt seurasivatkin kuola suupielestä valuen, kuinka Vincent laittoi äijää kumoon varsin taidokkaasti.

Peliaikaa kertyi vajaat kymmenen tuntia, josta puolituntia meni yleiseen sähläykseen, kun eräät eivät osanneet sitten mitään. Vaikka peli oli lyhyt, se oli varsin... elämyksellinen?

En ole FFVII-fani eikä minusta sellaista tule, mutta pidän eräistä hahmoista kyseisessä pelissä. Vincent on näistä yksi, Yuffie toinen, joten DoC oli minulle kunnon fanipalvelua. Seiska on pelinä hyvä, mutta maailma ei vain nappaa minua niin paljon, että jaksaisin pelistä intoilla... saati sitten päähahmo. Nyt onneksi Cloudin rooli jäi minimaaliseksi, ja tuntui mies paljon tasapainoisemmaltakin kuin ennen, joten siedettävyyspisteet nousivat hieman.

DoC keräsi pisteet myös juonellisesti. Pelissä oli sellaisia käänteitä, joita en olisi osannut arvata. Spekuloimme koko session ajan yhtä sun toista juttua, mutta osassa menimme metsään pahemman kerran. Eräs kohta lopussa oli sellainen, että taisin jopa huudahtaa ääneen silkasta hämmästyksestä. Ei hemmetti sentään!

Lisäksi oli ilo huomata, että peliin oli säveltänyt musiikit Masashi Hamauzu. Toisaalta olisin ehkä kaivannut joihinkin tuttuihin paikkoihin Uematsun kappaleita, mutta mielestäni Hamauzu oli saanut tunnelman kohdalleen. Tyylin myös tunnisti heti, ajoittain tuli Final Fantasy XIII mieleen musiikkien perusteella. Sanoisin, että myös Gackt oli hyvä valinta peliin. En ole hirveästi Gacktia kuunnellut eikä kyseinen artisti lukeudu omien suosikkieni joukkoon, mutta jotenkin pelissä soineet kappaleet vain tempaisivat mukaansa.

Ficcarina kiinnitin tietenkin huomiota parituspuoleen. Vincent x Lucrecia -kuvio tuli hyvin esille flash backeissa jopa siinä määrin, että ruudun ääressä miltei huokailtiin. Ensinäkin nuori Vincent on älyttömän komea ja Lucrecia hyvin kaunis (Sephiroth lienee perinyt otsatöyhdöt äidiltään), toiseksi kyseinen paritus nyt vain on ihana. On sääli, ettei heistä taida olla suomeksi tarjolla fan fictionia. Lukisin nimittäin erittäin mielelläni. Ei kai voi kuin haaveksia, että joku vaikkapa Kristallimaailmassa innostuisi kyseisistä hahmoista kirjoittamaan.

Toinen paritus oli noussut jo yhdeksi suosikikseni, kun pelasin seiskaa joskus kauan sitten. Olin oikeastaan onnistunut jo unohtamaan kyseisen parin, mutta nyt kaikki vanhat fiilikset tulivat ryminällä takaisin. Joku voisi sanoa, että Vincent x Yuffie on vähintäänkin kyseenalainen paritus, mutta minä en osaa tuijotella noita kahta kuin sydämet silmissä. Olen aloittanut heistä ties kuinka monta ficciä saamatta yhtään valmiiksi asti, ensimmäisiä taisin raapustella jo kymmenisen vuotta sitten. Kuten ystäväni totesi, ehkä nyt on korkea aika ottaa itseään niskasta kiinni. Jeps, tätä tyttöä taidettiin viedä, tosin nyt alkuun ainakin vain one-shotin verran.

Kaiken kaikkiaan peli teki juhannuksestani ainutlaatuisen. Toisaalta oli kurjaa, että se oli niin lyhyt, toisaalta se oli etu, koska oli mahdollista pelata se viikonlopun aikana... tai ylipäätään saada miehen veli pysymään pelikoneen ääressä. Harmittaa myös hieman, että taistelusysteemi on sellainen kuin on. Jos pelin haluaa pelata uusiksi, ei liene kuin auta opetella tosissaan. Räiskintä ei totisesti ole minun lajini, mutta tuon pelin takia voisin jopa harkita siihenkin hieman perehtyväni.

Pelin plussat:
+ Vincent päähahmona
+ Yuffie
+ Masashi Hamauzun musiikit (vaikka tykkään paljon myös Uematsusta)
+ Juonenkäänteet
+ Flash back -osuudet, erit. Vincent x Lucrecia
+ Secret ending
+ Uudet hahmot

Pelin miinukset:
- Loppui liian pian
- Taistelusysteemi, räiskintä ei vain luonnistu minulta

lauantai 25. kesäkuuta 2011

Fanityttö Desuconissa

Kuten conit yleensä, myös Desucon oli FF-fanitytölle kiva paikka. Tuttuja hahmoja pääsi bongailemaan kiitettävän paljon. Olin yllättynyt siitä, että FFIX tuntui kasvattaneen suosiotaan. Taisin nähdä peräti kolme Zidanea sekä kaksin kappalein Beatrixiä ja Garnetia. Muita ysin hahmoja en valitettavasti ainakaan onnistunut bongaamaan, mutta kyllä nuokin ilahduttivat. Nyt hieman kaduttaa, etten sunnuntaina itse heittänyt Ruby-cossia niskaan.

Itse oli tarkoitus kuvailla conissa paljonkin, mutta lopulta jouduin tyytymään kavereiden ottamiin kuviin. Hieno suunnitelmani kariutui, kun hammastani alkoi särkeä jo perjantai-iltana ja conin aikana tuska kasvoi aivan uusiin sfääreihin. Jaksaminen meni selviytymiseen ja hitusen ihmisten hienojen pukujen katseluun, mutta kuvia en enää jaksanut räpsiä.

Tässä silti muutama bongaus näin melkein viikon myöhässä:

Quistis (FFVIII) oli ainakin helppo bongata, sillä saavuimme coniin yhtä matkaa. Eräs ystäväni siis cossasi kyseistä hahmoa, mikä on varsin ilahduttavaa, kun ottaa huomioon, etten ainakaan minä ole törmännyt keneenkään muuhun samassa asussa.

Quistis - FFVIII. Kuvassa: Crow, kuvan otti: Kitsunebi
Seiskan hahmoja näkyi enemmänkin kuin vain Tifa, mutta jostain syystä kuvakokoelmaan ei kauheasti kuvia heistä päätynyt. Tämä saattaa johtua siitä, että con-seurani fanittaa enemmän muita Finaleita kuin seiskaa.

Tifa - FFVII. Kuvan otti: Kitsunebi


FFIX:n hahmoja tosiaan näkyi useampi ja heistä kaverini näpsikin reilusti kuvia. Ysi kuuluu meidän kummankin suosikeihin, millä saattoi olla vaikutusta asiaan. Toisaalta oli myös hämmästyttävää huomata, että kyseinen peli oli innoittanut niinkin useaa ihmistä.

Garnet - FFIX. Kuvan otti: Kitsunebi


Zidane - FFIX. Kuvan otti: Kitsunebi
Beatrix - FFIX. Kuvan otti: Kitsunebi


Kympistäkin bongattiin useampi hahmo, mutta pari päätyi kuvien joukkoon. Okei, Jecht on kylläkin Final Fantasy Dissidia -versio, mutta yhtä kaikki erittäin hieno. Pidän myös paljon Auron-cossista, hienoa työtä ja sitä kelpaa katsella.
Jecht - FF Dissidia. Kuvan otti: Crow

Auron - FFX. Kuvassa: Silidir, kuvan otti: Kitsunebi

Myös kolmestatoista näkyi hahmoja, jostain syystä en saanut kavereiltani heistä kuitenkaan kuvia. Itserakkaasti piti nyt oma kuva kuitenkin tunkea tänne mukaan. Tällä kertaa olin jopa suhteellisen tyytyväinen cossiini. En ole haka ompelemaan, joten väänsi pukua puolisen vuotta ja sitä korjailtiin yhdessä ystäväni kanssa vielä perjantai-iltana. Puku kaipaa edelleen hiomista, ennen kuin uskaltaudun seuraavan kerran sen päälleni vetämään x)

Vanille - FFXIII. Kuvassa: Afeni, kuvan otti: Kitsunebi

En valitettavasti tiedä kaikkien kuvauksen kohteiksi päätyneiden nimimerkkejä, mutta niitä saapi ilmoitella. Lisäilen ne sitten kyllä tähän postaukseen.
Kiitos vielä kerran kaikille ihmisille hienosta conista! Hammassärystä huolimatta vietin Desussa oikein kivojakin hetkiä ja oli mukava nähdä, miten upeita pukuja ihmiset olivat valmistaneet. Toivon myös, että seuraavassa conissa jaksan itsekin osallistua kaikkeen hieman aktiivisemmin.


tiistai 14. kesäkuuta 2011

Aikamatka vuoteen 2012

Kaikki varmaan jo ovat huomanneet, että Square Enix on julkaissut alkuvuodesta 2012 ilmoille tulevan Final Fantasy XIII-2:n trailerin. Kyseinen videopätkä on tainnut aiheuttaa melkoisesti keskustelua fanien keskuudessa. Itse en ole kansainvälistä keskustelua kovin paljon seurannut, mutta sen sijaan Kristallimaailmassa olen sitä kyllä lueskellut.

Uusia hahmoja on nyt näytetty kolme: Noel, mysteerimies ja Alyssa. Lisäksi joukon jatkona näyttää roikkuvan ylisöpö moogle, jota toivon pelattavaksi hahmoksi ;) Täytyy myöntää, että olen hieman hämmentynyt omasta reaktiostani. Yleensä kiinnostun ensisijaisesti naishahmoista ja sitten vasta miehistä, jos kiinnostun ollenkaan. Tällä kertaa kuitenkin sain huomata, ettei Alyssa herättänyt minussa minkäänlaista mielenkiintoa... tyttö näyttänee liikaa pojalta?


Sen sijaan nämä kaksi uutta mieshahmoa ovat kiinnostavia. Suurin syy kiinnostukseen lienee se, että kumpikin heistä vaikuttaa olevan alkuperäisiä pulselaisia. Tämän olen päätellyt pukeutumisesta, esim. turkiksien käyttö. Cocoonlaisilla ei turkista ole näkynyt, mutta sen sijaan sekä Fang että Vanille ovat koristaneet asunsa turkiksilla. Kyseessä voi hyvinkin olla pulselainen tapa.


Mysteerimies kiinnostaa minua myös siksi, että olen kirjoittanut Final Fantasy XIII:sta ficciä nimeltä Dum spiro, spero. Kyseisessä ficissä on oma hahmoni Oerba Yun Blade, jonka ajattelin alusta asti jotakuinkin samannäköiseksi kuin tämä mysteerimies on. Siksipä kyseisen hahmon näkeminen ensikertaa oli melkoinen shokki. Siitä olen jo toipunut ja nyt tilalle on tullut sietämätön uteliaisuus.


Noel on yleisesti ottaen kiinnostava hahmo. Hän ei ole erityisen hyvännäköinen tai mitään, mutta pulselaisuus tuo lisäpisteitä. Lisäksi myös hän saattaisi hyvinkin kuulua Yunin klaaniin (joka on hot, koska Fang). Hän myös on trailerissa se, joka pelastaa Serah'n Snow'n loistaessa poissaolollaan.

Noelista on liikkunut spekulaatioita, että hän olisi oikeasti esim. Hope tai Snow. Hopen kohdalla teoria taisi olla, että Hope on tulevaisuudessa muuttanut nimensä Noeliksi ja tekee aikamatkan menneisyyteen muuttaakseen jotain. Snow'n osalta en edes muista perusteluja. Itse en kuitenkaan allekirjoita kumpaakaan teoriaa. Toivon totisesti, että Noel on nimenomaan uusi ja oma hahmo eikä kukaan vanhoista valepuvussa.

Snow'sta sen verran, että hänen puuttumisensa trailerista (vaikka NORAn muita jäseniä kyllä näkyy), on herättänyt pohdintaa. Miksi herra ei ole pelastamassa tyttöään? Missä hän on? Onko hän kuollut? Ovatko Snow ja Serah eronneet? Se olisikin ensimmäinen ero Final Fantasyjen historiassa (korjatkaa, jos olen väärässä). Tosin eräs ystäväni kumosi tämän spekulaation toteamalla, että Serah'lla on edelleen kihlakorunsa. On totta, että luultavasti tyttö ei enää kantaisi sitä, jos ero olisi tullut. Mikä sääli...

Entäpä sitten Lightning? Hän on kateissa ja monet uskovat hänen kuolleen. Serah ei tähän usko vaan haluaa löytää siskonsa. Trailerin alussa kuullaan Lightin puheita. Hän kertoo ajan kulkevan paikassa, jossa hän ei enää ole olemassa. Hän myös mainitsee, että tulevaisuus muuttuu ja jos totuus säilyy, Serah on ainoa, joka muistaa sen. Minulle tulee tästä ensimmäisenä mieleen, että kyseessä on jonkinlainen aikamatkustusjuttu. En toivo sitä, koska niitä aina lähes mahdoton saada toimimaan kunnolla, mutta pidän sitä joka tapauksessa todennäköisenä. Kenties Light on Pulsen menneisyydessä ja yrittää muuttaa jotain, mitä tapahtui FFXIII:n aikana tai kenties jo aiemmin, kenties hän yrittää myös pelastaa Fangin ja Vanillen ikuiselta kristalliunelta.

... mistä päästäänkin siihen, mitä eniten odotan koko peliltä. Fangin ja Vanillen paluuta. Toivon, että heidät nähdään pelissä muutenkin kuin kristallina, toivon, että heillä pääsee pelaamaan ja että he tulisivat mukaan jo aika alkuvaiheessa. Oma veikkaukseni on, että Light onnistuu pelastamaan nämä kaksi, mutta pelkään, että tämä tapahtuu vasta pelin viime metreillä. Toisaalta jos Lightning on Pulsen menneisyydessä, ehkäpä tapaamme Vanillen ja Fangin hieman nuorempina?

Odottelen ensi vuotta siis suurella mielenkiinnolla. En ole ollut Final Fantasyjen jatko-osien kannalla, en varsinkaan FFX-2:n jälkeen, mutta Revenant Wings vakuutti minut siitä, että jatko-osa voi olla myös hyvä. Tämä jatko vaikuttaa myös erittäin lupaavalta, kenties jopa paremmalta kuin alkuperäinen peli.

Mitä ajatuksia peli teissä herättää? Odotatteko innolla vai kauhulla vai odotatteko ollenkaan?

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Joka kuuhun kurkottaa...

... se Underworldiin takaisin kapsahtaa.


Joo, suunnitelmissahan oli kuun valloitus, mutta se ei sujunut täysin suunnitelmien mukaan. Game Over -ruutu sen sijaan tuli erittäin tutuksi yrittäessä. Grindailin muutaman tunnin ja yritin uudestaan, mutta yhtä heikoin tuloksin.

Seuraavaksi päätin auttaa asiaa paremmilla aseilla... tai no yhdellä: Excaliburilla. Ongelmaksi vain osoittautui, että tarvitsin aseen hankkimiseen Hovercraftia, jonka olin parkannut tunteja sitten erään luolan edustalle. Kun menin sitten ilmalaivalla nostelemaan sitä, ei se ollutkaan mikään yksinkertainen temppu. Ehdin jo kirota moneen kertaan, kun yritin tähdätä kohdalle ja ihmetellä, miksi pelintekijät ovat tehneet yhden vempeleen nostamisesta niin turkasen vaikeaa. Lopulta lähdin turhautuneena lentelemään maailmankartalle ja mitä näinkään? Enterpricen.

Olin täysin unohtanut, että minulla on avaruusaluksen ja Hovercraftin lisäksi kaksi ilmalaivaa. Kaksi, ei yhtä, ja olin lentelemässä juuri sillä väärällä. Kuinka tyhmä sitä voi ihminen olla?

No, sain sitten lopulta sen Hovercraftin ja pienen edestakaisin ravailun jälkeen jopa Excaliburin. Tosin kuun valloittamiseen se ei auttanut. Kyllähän sillä laittaa vihollisia halki, poikki ja pinoon, mutta kun vihut iskevät melkein yhtä paljon kuin hahmoilla on HP:ta, ei siinä auta hienot aseet.

Eli grindaus jatkukoon vielä muutaman levelin verran. Samalla voisi katsoa, josko jostain löytyisi hyviä armoreita ostettavaksi. Kauheasti ei raaskisi tuhlata, koska ehdin kuussa huomata, että tarjolla on genji-armoreita aarrearkkujen täydeltä. Ehkä kuitenkin haluan selvitä hengissä niiden luokse, joten jonkinlainen sijoitus lienee tehtävä.

Toivon tosiaan, että pääsisin jo pian pelissä eteenpäin. Tämä jumitus tympii kovin x)

Tämän pelin jälkeen pitäisi päättää, jatkanko nelosen parissa vai vetäisenkö läpi jonkun toisen. Ehdotuksia?