sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Final Fantasy - kysely 2/2



Ihan alkuun pahoitteluni, että tämä tulee näin pahasti myöhässä. Minulla oli vakaa aikomus postata tämä merkintä vain paria päivää edellisen jälkeen, mutta henkilökohtainen elämäni kääntyikin seuraavana päivänä ylösalaisin ja voimavarat menivät sen selvittelyyn. Edelleen tilanne on, mitä on, mutta yritän palailla myös normaaliin päivärytmiin.

Sehän on hyvä aloittaa Final Fantasy -jutuilla. Seuraavaksi siis luvassa loppujen kysymysten käsittely.

Ottakaa jälleen hyvä asento ja ehkä jotain pientä evästäkin, sillä tämäkin merkintä voi venähtää hiukkasen pitkäksi. Taustamusiikki voi olla myös hyvä juttu. Tällä kertaa suosittelen tätä kappaletta:


Sitten asiaan:

Millainen on pelityylisi?

Monet vastaajista tunnustautuivat tarinan perässä juoksijoiksi, jotka pysähtyvät levelittämään hahmojaan vain silloin, kun se on pakollista. Näin siis ainakin ensimmäisellä pelikerralla, myöhemmin he ottivat jo rauhallisemmin.

Meen FF:iä vasta ekaa kertaa läpi niin vasta sit tokalla pelikerralla aion keskittyä siihen muuhun säätämiseen sitten enemmän.” – nainen, 21 vuotta

Seuraavilla pelikerroilla yritän suorittaa kaiken mitä löydän, ja kehittelen hahmojani kunnolla.” – mies, 18 vuotta

Aluksi juostaan ja toisella pelikerralla selataan kaikki läpi.” – mies, 23 vuotta

Osalle taas täydellinen läpipelaus on ihanne, johon pyritään alusta asti. Aivan kaikkien pelien osalta näin ei ollut, mutta joidenkin joka tapauksessa.

Täydellisesti läpi pelaaminen olisi ihanne, mutta kärsimättömänä henkilönä se ei aina oikein onnistu…” – nainen, 25 vuotta

Ennen pyrin tekemään peleissä kaiken mahdollisen, mutta uusimmat pelit - - eivät ole innostaneet enää aivan samalla tavalla. Tykkään kuitenkin tutkiskella paikkoja ja tehdä sivutehtäviä ja muuta pientä - -” – nainen, 25 vuotta

Joukkoon mahtui toki niitäkin, joille täydellisyys pelaamisessa ei ole erityisen tärkeää. Lisäksi joku koki, ettei edustanut selkeästi kumpaakaan ääripäätä: tarinan perässä juoksijoita tai täydellisyyteen  pyrkijöitä.

Yhtään FF peliä en ole saanut pelattua täydellisesti loppuun, enkä sitä kyllä havittelekaan. Kunhan juonesta saa kaiken irti.” – nainen, 23 vuotta

En jää pitkäksi aikaa nuuskimaan mihinkään, mutten myöskään porhalla eteenpäin nähdäkseni tarinan.” – nainen, 30 vuotta


Mitä ajattelet uusista (tulossa olevista) Final Fantasyista?

Uudet pelit eivät herättäneet aivan sellaista intoa vastaajajoukossa kuin ehkä Square Enixillä toivottaisiin. Monet suhtautuivat joko neutraalisti tai negatiivisesti tulokkaisiin tai vähintäänkin kyseenalaistivat niiden laadun. Useassa vastauksessa myös toistui ajatus, etteivät uudet pelit tunnu samanlaisilta kuin vanhat, eivät vetoa samalla tavalla.

Aika neutraalisti. - nainen, 21 vuotta

En ole varma aionko ostaa enää näitä kolmentoista eri osia… Jokin niistä puuttuu. Ne eivät tunnu hirveästi sellaisilta jolta vanhemmat Final Fantasyt tuntuvat.” – mies, 18 vuotta

Taso alkaa kyllä mennä huonommaksi mutta toivo pidetään yllä.” – mies, 23 vuotta

Olen suhtautunut varauksella uusiin peleihin jo useamman vuoden ajan, enkä voi sanoa olevani kovin innostunut nyt tulossa olevista osista. - - Mutta syystä tai toisesta uudemmat pelit eivät ole enää koskettaneet samalla tavalla kuin vanhemmat. Välillä myös tuntuu, että Final Fantasy-nimi lätkäistään nykyään niin monen pelin kanteen, ettei se enää ole laadun tae.” – nainen, 25 vuotta

Visuaalista silmäkarkkia, mutta tarinat tuntuvat harmittavan köyhiltä. - - Samalla tavalla tuntuu tulevien osien kanssa, että jotain tärkeää vain uupuu.” – nainen, 21 vuotta

Oli kuitenkin myös niitä, jotka odottavat tulevia pelejä. Sekä Final Fantasy Versus XIII, Final Fantasy Type-0 ja Final Fantasy XIII-2 mainittiin pohdinnoissa.

XIII-2:sta ootan nyt enemmän ku oon tosissani jääny ekaanki peliin koukkuun, ja Versusta ootan ihan sairaasti.” – nainen, 21 vuotta

Type-0 kiinnostaa paljon ja Versus on se, jonka toivon räjäyttävän potin.” – nainen, 30 vuotta

- - odottelen aika innoissani varsinkin Versusta, joka toivon mukaan tulee vielä joskus ulos. Trailereiden myötä XIII-2 on myös saanut puoleltani enemmän kiinnostusta.” – nainen, 23 vuotta


Entä, mitä ajattelet vanhojen Final Fantasyjen uusista versioista?

Myös tämä kysymys tuntui jakavan vastaajat ryhmiin. Osaa eivät vanhojen pelien uudet versiot kauhean paljon kiinnosta, kokeepa joku ne rahastukseksikin.

- - peli oli kyllä hyvä, mutta se oli jo LIIAN vanhan näköinen.” – nainen, 21 vuotta

En näe mitenkään tarpeellisiksi.” – nainen, 30 vuotta

Pelit edustavat omaa aikaansa ja kelpaavat minulle hyvin sellaisenaan. Uudelleenjulkaisut tuntuvat rahastukselta, tosin niiden kautta uudemmat fanit pääsevät helpommin tutustumaan myös vanhempiin osiin.” – nainen, 25 vuotta

Toinen ryhmä taas oli kiinnostunut uusista versioista. Osa koki lisäksi ne hyväksi jo sen takia, että alkuperäisiä versioita on vaikea, ellei jopa mahdoton, nykypäivänä saada käsiinsä.

Näihin vanhoihin osiin on yleensä todella vaikea päästä käsiksi, joten omasta mielestäni remaket ovat enemmän kuin okei, niin kauan kuin uudistukset eivät lähde kopeloimaan tarinaa mitenkään. Myös tuleville sukupolville remaket ovat minusta ehdoton plussa, sillä muuten näiltä jäisi varmastikin monta hienoa tarinaa kuuntelematta ja näkemättä.” – nainen, 21 vuotta

Ihan hyvä asia, että vanhimpia tehdään uudelleen, koska niitä on nykyään vaikeampi saada.” – nainen, 23 vuotta

Eräs jo vuosia huhuttu remake herätti enemmänkin kommentteja kuin muut. Kukaan ei varmasti ylläty, kun sanon, että kyseessä on Final Fantasy VII.

Itse odottelen milloin FF7 tehtäisiin uudelleen. Sitä mitä odotan todella innoissani. Olisi mahtavaa, jos se tehtäisiin samalla lailla kuten esim. FFXIII.” – nainen, 23 vuotta

Seiskan remakeen minulla on ristiriitainen suhde. Uskon, että loistavasta pelistä katoaisi paljon, jos se julkaistaisiin uudelleen tämän päivän grafiikoilla. Seiskan maine alkaa jo pohjautua nostalgiaan ja tämä taika katoaisi, jos se tehtäisiin uusiksi.” – nainen, 30 vuotta

MÄ TAHDON VII:N REMAKEN YHÄKIN ;;_____;;” – nainen, 21 vuotta


Mitä Final Fantasya aiot pelata seuraavaksi? Miksi?

Tähän kysymykseen vastauksia oli lähes yhtä monta kuin vastaajia. Vain kaksi peliä sai useamman kuin yhden äänen.

Final Fantasy VII

Varmaan 7 kun 8 ja 9 on selattu vastikään ja ps3 en omista.” – mies, 23 vuotta

Olen pelaamassa omistamiani Final Fantasyja läpi numerojärjestyksessä, ja seiska on vuorossa seuraavaksi.” – nainen, 25 vuotta

Final Fantasy XIII

Todennäköisesti XIII:tä, koska haluun päästä kirjottamaan siitä suunnitteilla olevaa ficciäkin jossain välissä. Lisäksi kaveri osti kyseisen pelin ja juteltiin siitä niin nous ihan uskomaton himo pelata sitä - -” – nainen, 21 vuotta

Varmaan FF XIII, koska siinä on vielä jonkin verran pelattavaa ja olisi mukavaa saada vietyä tarina loppuun.” – nainen, 23 vuotta

Final Fantasy IX

Varmaan palaan sen rakkaan IX:n pariin, koska siihenen ole koskenut pitkään aikaan.” – nainen, 25 vuotta

Final Fantasy Tactics Advance 2: Grimoire of the Rift

Tactics advance 2:sta aion seuraavaksi jatkaa. Ivalice on mahtava, sekä tuon pelin taistelusysteemi koukuttaa, ainakin minut.” – mies, 18 vuotta

Final Fantasy Type-0

Type-0:ta toivon mukaan.” – nainen, 30 vuotta

Final Fantasy Dissidia

Tällä hetkellä eniten kiinnostavat Dissidia, ja Dissidia 012, ihan vain sen takia että tahdon nähdä miten hahmot pelittävät näissä yhteen ja samalla tutustua uusiin, mielenkiintoisiin tuttavuuksiin eri Finaleista. - - Lisäksi pelien ideat vaikuttavat siltä, että niistä voisi saada uusia aiheita ficceihin.” – nainen, 21 vuotta


Haluatko sanoa vielä jotain muuta aiheeseen liittyvää?

Viimeiseksi luvassa ovatkin siis vastaajien terveiset tai muut ajatukset. Kiitoksia kaikille, jotka vaivauduitte vastailemaan. Ilman teitä ei olisi näitä kahta blogimerkintää. Oli myös mielenkiintoista päästä lukemaan muiden ajatuksia ja nähdä, miten ne osuivat yksiin tai erosivat omistani. Tulkaa joskus nykimään hihasta ja juttelemaan Finaleista ;)

Ilman Final Fantasyja olisin varmasti erilainen ihminen. Ne ovat todella jättäneet jälkensä minuun, niin hyvällä että pahalla.” – mies, 18 vuotta

FF forever!” – mies, 23 vuotta

Nykyinen asenteeni Final Fantasyja kohtaan ei ole oikeasti ihan niin negatiivinen, kuin vastauksistani voisi päätellä. :P Jokainen Final Fantasy on niin erilainen, että joukossa on väistämättä osia, joista ei pidä aivan yhtä paljon kuin muista. Nuorempana pelaamiani osia värittää myös nostalgia, mikä tekee suhtautumiseni niihin aivan toisenlaiseksi.” – nainen, 25 vuotta

KUPO!” – nainen, 25 vuotta

Toivoisin, että tulevat Final Fantasy olisivat ainakin yhtä hyviä kuin edeltäjänsä, mielellään tietysti parempia.” – nainen, 23 vuotta

Trollmura, Y U NO RELEASE VERSUS?” – nainen, 30 vuotta

tiistai 11. lokakuuta 2011

Final Fantasy -kysely 1/2


 Tein jokin aika sitten pienimuotoisen kyselyn koskien Final Fantasy -pelisarjaa. Nyt olisi aika sitten kertoa kyselyn tuloksista, mutta ehkä ensin hahmotan lukijoille vastaajajoukkoa.

Vastaajat valittiin vapaaehtoisten joukosta. Suunnitelmissani oli 3-7 vastaajaa, mutta heitä kertyi lopulta kahdeksan. Otos ei ole millään muotoa kattava, jos ajatellaan kaikkia Suomessa asustavia FF-faneja eikä sitä sen vuoksi voida yleistää koskemaan koko maan fanikunnan näkemyksiä. Se kertoo ainoastaan juuri tämän joukon ajatuksista.

Lyhyesti kuitenkin pientä faktaa tästä vastaajajoukosta:

- Miehiä vastaajista oli 25 %:a
- Naisia 75 %:a
- Ikähaarukka oli 18 – 30 vuotta
- Keski-ikä taas noin 23 vuotta

Muutama vastaajista ei halunnut nimimerkkiään julki, joten päätin, etten laita kenenkään nimimerkkiä sitten näkyviin. Tästä syystä en myöskään julkista toivottuja mainoksia tässä blogimerkinnässä, pahoitteluni. Lukemisen arvoisia blogeja voi kuitenkin bongailla tuolta oikeanpuoleisesta sivupalkista. Niissäkin saatetaan käydä toisinaan läpi kiinnostavia Finaleihin liittyviä asioita ;)

Itse en vastannut kyselyyn, mutta jos joku on minun näkemyksistäni kiinnostunut, ilmoittakoon hän asiasta. Voin siinä tapauksessa harkita erillistä postausta aiheesta. Tämä blogimerkintä koostuu kuitenkin lähinnä muiden ajatuksista ja mielipiteistä eikä siis välttämättä vastaa omia mietelmiäni. Joitain huomioita olen poiminut vastauksien pohjalta ja ne ovat omia arvioitani eivätkä taas vastaa välttämättä vastaajien näkemyksiä.

Kysely sisälsi kymmenen kysymystä, joista osaan olin laittanut vielä alakysymyksiä. Tässä postauksessa käsitellään viisi ensimmäistä ja loput julkaistaan myöhemmin, koska muuten tämä blogaus venyisi jo miltei eeppisiin mittasuhteisiin. Varautukaa siis pitkähköön lukusessioon. Nyt on parasta ottaa hyvä asento ja laittaa loistavaa musiikkia taustalle soimaan. Itse suosittelen seuraavaa kappaletta:


Mikä oli ensikosketuksesi Final Fantasyihin?

Yli puolet vastaajista olivat tutustuneet Final Fantasy -sarjaan Final Fantasy VII:n kautta. Joko he olivat päätyneet pelaamaan / katsomaan sen pelaamista tai sitten tutustuneet sarjaan Advent Children -elokuvan katsomalla. Yksi oli löytänyt tiensä Finaleiden pariin pelaamalla Kingdom Heartsia ja hänkin oli päätynyt sen jälkeen AC:n pariin. Yksi puolestaan oli löytänyt tiensä pelisarjan kimppuun joko nelosta tai vitosta pelaamalla ja yksi nähtyään ysin kaverinsa luona.

Vastaukset kuvastivat hyvin aiempaa käsitystäni siitä, mitä kautta ihmiset ovat sarjan kimppuun päätyneet. Useimmat tuttavani (joihin tosin myös luen vastaajat) ovat tutustuneet juurikin ensimmäisenä seiskaan ja vain muutamat ovat aloittaneet jollain toisella sarjan pelillä.

Mitä ajattelit pelisarjasta silloin?

Osalle Finalit eivät aluksi näyttäytyneet kokonaisena sarjana vaan pikemminkin yksittäisenä pelinä. Joka tapauksessa kokemus oli mahtava.

”Ajattelin samantien että tämä peli on aivan mahtava!” – mies, 18 vuotta

”- - tällöinhän peli oli tietysti parasta mitä oli.” – mies, 23 vuotta

”En ajatellut peliä silloin pelisarjan osana vaan yhtenä mahtavana pelinä.” – nainen, 25 vuotta

Toisille taas sarjalla ei alkuun ollut tekemistä niinkään pelien kanssa, sillä ensimmäinen kosketus oli muodostunut Final Fantasy VII: Advent Children -elokuvan kautta. Näin ollen ensimmäiset ajatuksetkin liittyivät siihen.

”Sillon en osannu aatella Finaleita mitenkää ihmeellisinä peleinä, ku en erityisemmin tutustunu heti niihin suoraan vaa töllötin pelkästään Advent Childreniä.” – nainen, 21 vuotta

”Ensikosketukseni Final Fantasyyn oli AC elokuva. En oikeastaan tiennyt mitään silloin Final Fantasystä. Siitä se kiinnostus oikeastaan lähti.” – nainen, 23 vuotta

Eräs vastaajista puolestaan oli hämmentynyt positiivisesti, miten hyvä juoni konsolipelissä saattoi olla. Hän oli aiemmin pelannut hyvin toisentyyppisiä pelejä, joihin luonnollisesti Final Fantasyja sitten vertasi.

”En ollut koskaan osannut kuvitella, että konsolipelissä voisi olla niin kiinnostava juoni tai hahmoja, joista ihan oikeasti välitti. Moni juonenkäänne sai minut haukkomaan henkeäni ja muutama kohtaus sai jopa kyyneleet silmiin. Niin voimakas eläytyminen videopelin tarinaan oli minulle jotain aivan uutta - -” – nainen, 25 vuotta

Kaikille Final Fantasyt eivät alkuun näyttäytyneet jonain upeana ja mahtavana vaan pikemminkin jopa välteltävänä asiana tai sitten ulkoasu töksähti ja antoi huonon ensivaikutelman. Mieli tosin voi myöhemmin muuttua, ainakin näiden vastaajien kohdalla niin oli käynyt.

”Tuolloin olin huomattavan paljon keskittynyt siihen, että pelin ulkoasu oli mahdollisimman hieno ja houkutteleva, joten Playstation ykköselle tehty, 90-luvulla valmistunut VII ei ollut minulle kovinkaan mieluisan tuntuinen peli.” – nainen, 21 vuotta

”Halusin vain tietää, mistä sarjasta ne hottikset miehet olivat. Ennen sitä en ollut tiennyt Finaleista juuri mitään ja olin pitänyt niitä ilmiönä, johon en ikikuuna päivänä sekaantuisi. Niin se mieli muuttuu. :D” – nainen, 30 vuotta

Monta vuotta tästä on?

Vastaajajoukko jakautui kahtia pelisarjaan tutustumisen ajoittumisen suhteen. Puolet oli tutustunut sarjaan 4-7 vuotta sitten ja toinen puolisko puolestaan 11-13 vuotta sitten. Voisi kuitenkin sanoa, että kaikki vastaajat ovat puuhanneet pelisarjan parissa jo useamman vuoden, osa jopa yli puolet elämästään.


Mikä on suhteesi pelisarjaan tällä hetkellä?

Osa vastaajista kertoi fanittavansa sarjaa täysillä. Joko koko pelisarjaa tai sitten FFVII:n maailmaan keskittyviä pelejä vastaajasta riippuen. Pelejä tulee aloitettua alusta yhä uudelleen eikä niihin voi kuulemma kyllästyä. Pelit ovat myös inspiroineet osaa vastaajista kirjoittamaan ja lukemaan aiheeseen liittyvää fanifiktiota.

”Armoton fani, rest of my life.” – mies, 23 vuotta

Moni on kasvanut kiinni vanhempiin osiin ja fanittaa niitä (tai osaa niistä) koko sydämestään, mutta uudet tulokkaat sen sijaan herättivät kahdenlaisia ajatuksia. Osa suhtautuu niihin nihkeästi ja epäillen, osa taas odottaa mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää. Suhtautumista sarjan uusiin osiin käsitellään kuitenkin tarkemmin myöhemmässä vaiheessa, joten en jatka siitä nyt enempää.

”Tällä hetkellä myös odottelen tulevia FF pelejä.” – nainen, 23 vuotta

”Square Enixin viimeisimmät tuotokset ovat saaneet minut epäilemään jokaista uutta peliä, jonka firma ulos syytää - -” – nainen, 25 vuotta


Onko sinulla suosikkia Final Fantasyiden joukossa? Mikä se on ja miksi?

”Final Fantasy 8.” – mies, 23 vuotta

”Kyllähän se seiska edelleen on - -” – nainen, 30 vuotta

”Pidän enemmän ja vähemmän kaikista Finaleista välillä IV – IX, mutta mainitsen useimmiten suosikikseni FFVI:n ja IX:n.” – nainen, 25 vuotta

”Final Fantasy IX on ehdoton suosikkini.” – mies, 18 vuotta

”Suosikkini on ehdottomasti Crisis Core.” – nainen, 21 vuotta

Suosikkipelit vaihtelivat vastaajien välillä, mutta perusteluissa oli paljon yhteistä pelistä riippumatta. Hahmot ja tarina koettiin kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi ainakin sen perusteella, että useimmat vastaajat mainitsivat nuo kaksi asiaa ensimmäisinä. Seuraavaksi useimmin vastauksissa näkyi, että peli kokonaisuutena tuntui parhaimmalta. Myös musiikit, maailma, huumori ja visuaalinen puoli saivat kehuja.

Yksittäisissä vastauksissa mainittiin myös pelin nostattama nostalgian tunne tai yleinen tunnelma pelissä. Yksi vastaaja totesi dialogin olevan hyvää ja toinen taas kehui oman suosikkinsa pelattavuutta.

Oli mielenkiintoista huomata, että vaikka suosikit olivat vastaajilla erilaisia, he kiinnittivät niissä huomiota samanlaisiin seikkoihin. Ehkä nämä kyseiset seikat ovat ylipäätään sarjan vahvuuksia eikä pelkästään yksittäisten pelien? Huomionarvoista lienee myös, että Crisis Corea lukuun ottamatta vastaajien suosikit ovat niin sanotusti vanhempia Final Fantasyja, ja Crisis Corekin liittyy seiskaan, joten ehkä sen voi tietyssä mielessä laskea ”vanhaan kaartiin”. Vai voiko?

Uudemmista Finaleista maininnan sai vain kaksitoista eikä sekään päässyt korkeimmalle sijalle kyseisen vastaajan listalla.


Miten Final Fantasyt ovat vaikuttaneet elämääsi vai ovatko mitenkään?

Kaikkien elämään Final Fantasyt eivät ole vaikuttaneet merkittävästi, vaikka vastaajat pitivät pelisarjaa hyvänä ja fanittivat sitä.

”Eivät ne oikeastaan oo muuten ku että ne on innostaneet mua pelaamaan enemmän ja sai mun ficcaamisen kasvamaan.” – nainen, 21 vuotta

”Ei ainakaan mitenkään näkyvästi - -” – mies, 23 vuotta

Osalle taas pelisarja muistutti menneistä vuosista ja niihin liittyvistä kokemuksista. Lapsuus- ja nuoruusvuodet olivat vierähtäneet pelisarjan parissa ja se on saattanut värittää niitä hyvin vahvastikin. Erään vastaajan elämään pelisarja on myös vaikuttanut eräänlaisena turvaa tuovana tekijänä, kun oma tilanne ei ole ollut paras mahdollinen.

”No, tuntuu vähän että lapsuuteni olen kuluttanut Final Fantasyiden seurassa. Samoin yläaste ajan kahdeksanteen luokkaan asti, kunnes lukion ensimmäisellä fanitus iski päälle.” – mies, 18 vuotta

”Olen viettänyt  oikeastaan koko teini-ikäni Finaleiden parissa - - Ainakaan en rällästänyt viikonloppuja kaupungilla, vaan istuin kiltisti kotona pelikonsolin ääressä. ;) Väitän myös, että Finalit auttoivat minua selviämään yläaste- ja lukiovuosistani, jotka eivät mitään kovin mukavia olleet.” – nainen, 25 vuotta

Toisille pelisarja on ollut myös harrastus muiden joukossa.

”Final Fantasyjen myötä olen myös jatkanut peliharrastustani ajoittaisesta ikäkriiseistä huolimatta.” – nainen, 25 vuotta

”Lasken sen [FF-sarjan] eräänlaiseksi harrastukseksi, vaikka siihen liittyviä asioita teen/ostan/luen/seuraan/pelaan välillä enemmän ja välillä vähemmän.” – nainen, 25 vuotta

Muutamat puolestaan mainitsivat pelisarjan vaikuttaneen sosiaaliseen elämäänsä. He olivat saaneet uusia ystäviä, joiden kanssa jakaa ajatuksia peleistä. Tämä koettiin merkitykselliseksi asiaksi. Aina välillä törmään väitteeseen, että pelaaminen on hyvin epäsosiaalista toimintaa, mutta itse en täysin allekirjoittaisi tuota, en varsinkaan näiden vastausten lukemisen jälkeen. Ehkä itse pelaaminen voi toisinaan tapahtua yksin, mutta siihen liittyvä oheistoiminta voi jopa kasvattaa omaa sosiaalista piiriä. Ainakin joidenkin vastaajien osalta näin on käynyt.

”Olen myös tutustunut sen [FF-sarjan] kautta moniin mahtaviin ihmisiin.” – nainen, 30 vuotta

”Parasta ovat tietysti pelisarjan - - kautta saadut uudet ystävät. Enää en ole harrastukseni kanssa yksin, ja voin puhua peleistä myös muiden kuin siskoni kanssa.” – nainen, 25 vuotta

”Pelien fanituksen myötä olen myös ajautunut saman aiheiselle foorumille ja saanut uusia ihmisiä. Myös miiteissä on mukavaa tavata muita, joilla on saman suuntaisia mielenkiinnon kohteita. Ja päästä juttelemaan sellaisten kanssa, jotka oikeasti tietävät mistä sinä puhut.” – nainen, 23 vuotta

Vastaajien joukkoon valikoitui useampi fanifiktion kirjoittaja, joten tämä seikka näkyi myös vastauksissa. Osa koki saaneensa inspiraatiota pelisarjasta ja myös kehitystä kirjoittajana oli tapahtunut.

”FF:ät on myös tosiaan antanu paljon enemmän inspiraatiota ku mikää muu tähän mennessä.” – nainen, 21 vuotta

”Eräs ensimmäisistä piirteistä oli suunnaton inspiraatio, joka sarjaan tutustumisesta seurasi.” – nainen, 30 vuotta

”En ole tutustunut muihin Finaleihin kuin seiskaan, mutta sillä on ollut iso merkitys esimerkiksi kirjoittamisharrastukselleni. Pitkä ficcini - - on kehittänyt minua mielettömästi kirjoittajana.” – nainen, 21 vuotta

”Kirjoittelen helposti mm. fanficcejä helposti fanituskohteistani.” – nainen, 23 vuotta

Vastaajien joukossa oli myös pari henkilöä, jotka kokivat, että peleissä oli hahmoja, joihin he pystyivät samastumaan. Tätä pidettiin hyvän pelin merkkinä.

”Itselleni tärkeää on myös hahmoihin eläytyminen ja se että pääsen niihin sisälle. Otan myös helposti hahmot osaksi itseäni, tavallaan kannan sisälläni kaikkia niitä hahmoja joista pidän.” – nainen, 23 vuotta

”Parhaimmat hahmot ovat myös sellaisia, että heihin on voinut samaistua, ja se on minusta aina hyvän pelin/kirjan/musiikkikappaleen yksi suuri tunnusmerkki.” – nainen, 21 vuotta

Vastaajat luettelivat myös monia yksittäisiä vaikutuksia elämäänsä, esimerkiksi PS3:n hankkimisen, mitä ei ilman Finaleita olisi ehkä tapahtunut. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että Finaleilla on ollut yllättävän suuri vaikutus vastaajien elämään. Onko teillä lukijoilla ollut vastaavia kokemuksia?


Mikä pelisarjassa on parasta?

Vastaukset tähän kysymykseen muistuttivat pitkälti oman suosikkipelin perusteluja. Hahmot ja tarina mainittiin useammin kuin muut seikat. Hahmojen osalta kehuttiin muun muassa heihin panostamista historioineen ja persoonallisuuden piirteineen.

”Ensimmäiseksi tulee tietysti mieleen loistavat hahmot, joiden kanssa on päässyt seikkailemaan, ja joista on lukuisten pelituntien aikana muodostunut kuin hyviä ystäviä.” – nainen, 25 vuotta

Tarinoita puolestaan kehuttiin eeppisiksi ja mukaansa tempaaviksi. Ne mainittiin myös vahvoiksi.

”Parasta on eeppiset tarinat - -” – mies, 23 vuotta

Pelien sanottiin myös olevan riittävän erilaisia toisiinsa verrattuna, mutta samalla niistä kuitenkin löytyi jotain samaa, joka tekee niistä juuri Final Fantasyja. Pelien maailmoja pidettiin mielenkiintoisina. Lisäksi pelisarja tarjosi osalle muistoja menneisyydestä ja mahdollisuuden eläytyä tapahtumiin.

”Parasta seiskassa taas on se, miten helposti siihen pystyy eläytymään ja miten pelin pystyy tuntemaan, että siihen voi heittäytyä mukaan.” – nainen, 21 vuotta


Entä, mikä siinä mättää?

Vastaajat löysivät Finaleista paljon hyvää, mutta osasivat myös tarkastella rakastamiaan pelejään kriittisesti. Mikään ei taida olla täydellistä.

Eräs ärsyyntymistä aiheuttava seikka oli grindaus eli tasojen nosto toistuvien rivitaisteluiden hakkaamisen kautta. Jokainen Finaleita pelannut lienee törmännyt tähän ihastuttavaan toimintamalliin jossain kohtaa peliuraansa.

”- - mättää lähinnä grindaus jos joku bossi ei suostukkaan delaamaan ensiyrittämällä, lähinnä aiempien fantsyjen ongelma.” – mies, 23 vuotta

Toisaalta myös grindausmahdollisuuksien loppuminen kesken nostatti myös ärtymystä pintaan osalla vastaajista, varsinkin silloin, jos pomovihollisen taso oli korkeampi kuin oman hahmon. Haaste on hyvä asia, mutta jos se on liian suuri…

”- - minua ainakin harmittaa Dissidia 012 on se, että hahmojen kehitykselle on laitettu raja, näin ainakin ymmärsin, koska en saa kehitettyä hahmoja 100 lv ylöspäin. Ja ärsyttävää on se, että pelissä on sen lisäksi isompi levelisiä vastuksia. Joitain vastuksia saa hakata turhautumiseen asti ja joskus on jäänyt peli vuodeksi nurkkaan juuri tuon turhautumisen takia…” – nainen, 23 vuotta

Kaikkia eivät tulossa olevat Final Fantasyt houkutelleet. Ne eivät iskeneet samalla tavalla kuin aiemmat ja tuntuivat jopa rahastukselta.

”Uudet osat eivät vain jotenkin iske, se mättää.” – nainen, 25 vuotta

”Ja jos totta puhutaan, omasta mielestäni kaiken hyvän pitäisi loppua, ennen kuin se vesittyy kokonaan. Finaleita tehdään tietysti niin kauan, kuin ihmiset pelejä ostavat, mutta kun tekijätiimi on lähes kokonaan vaihtunut, on nimi enää oikeastaan ainoa asia, joka tekee peleistä Final Fantasyja. En tarkoita, ettei peli voisi olla hyvä tekijöistä riippumatta, mutta tällä hetkellä minulla on tunne, että pelejä tehdään vain dollarinkuvat silmissä.” – nainen, 25 vuotta

Vaikka hyvissä puolissa mainittiin sarjan pelien sopiva erilaisuus, koki eräs vastaajista tilanteen olevan hieman toisenlainen:

”Huono juttu voisi olla ehkä jonkinasteinen itsensä toistaminen.” – nainen, 30 vuotta

Hahmoihin panostaminen oli myös asia, josta pelit saivat paljon kehuja monelta vastaajista. Yksi kuitenkin näki asian hieman toisinkin. Miten hahmoihin panostamisen kokee, voi varmaankin riippua myös siitä, mitä sarjan pelejä on sattunut pelaamaan. Joka tapauksessa kriittinen tarkastelu on myös hyvästä.

”- - joitakin hahmoja saisi tuoda paremmin esille. - - Ehkä Crisis Coren ja seiskan kompastuskivi onkin se, että siinä on monia mielenkiintoisia hahmoja, mutta kaikille ei anneta läheskään heidän ansaitsemaansa ja ehkä tarvitsemaansakin tilaa?” – nainen, 21 vuotta

Toisaalta on myös faneja, jotka eivät halua sarjaa kritisoida. Se heille suotakoon :)

”En oikeesti tiedä, mättääkö näis peleissä mun silmään mikään…. Rakastan vaan liikaa.” – nainen, 21 vuotta


Tässä oli nyt kyselyn vastausten ensimmäinen osa. Palaan aiheen pariin vielä, kun saan loput viisi kysymystä käsiteltyä. Kommentteihin saa toki kertoilla omia ajatuksiaan. Mitä sinä olisit vastannut, jos nämä kysymykset olisi esitetty sinulle?

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Räsypokkaa!

... tai sitten ei kuitenkaan.

Järjestimme taas pitkästä aikaa peli-illan kaveriporukassa. Pelinä edelleen Final Fantasy X, tosin pelaajajoukkomme oli tälle kerralle kasvanut huomattavasti. Siinä määrin, että oli hieman kuuma tunnelma jo pienessä asunnossa. Ratkaisuksi eräs nimeltä mainitsematon henkilö (ei allekirjoittanut) ehdotti, että vaatteita voi heittää pois aina, kun Tidus sanoo "This is my story". Siitä otsikko :P



No, faktana täytyy todeta, ettei kuuluisaa repliikkiä tullut peli-illan aikana kertaakaan, ellei lasketa pelaajien suusta lipsahtanutta paria kertaa... mutta luonnollisesti niitä ei laskettu. Meillä oli edessä taistelu Siniä vastaan, se, jonka jälkeen pääsee kyseisen... ööh... olennon (?) sisälle. Totesimme, ettei se kyllä hoidu kuin ankarasti grindaamalla.

Koska perusgrindaaminen on tappotylsää, päätimme ensin hakea Yojimbon. Kenellekään ei tietysti tullut mieleen ensin tarkistaa rahatilannetta, joten juoksentelimme luolaston läpi turhaan. Ei niillä hiluilla saanut kyseistä heppua edes napsauttamaan sormiaan. Seuraava hyvä päätös oli, että hankitaanpa sitten Magus Sisters Calm Landsin lähelle sijaitsevasta temppelistä.

Siellä oli vastassa summoner, jonka aeoneita vasten olisi pitänyt taistella. Loppujen lopuksi nuo taistelut hoituivat aika kevyesti, mutta kappas... emme päässeetkään temppeliin, koska meillä ei ollut Animaa (luulisin, että se juuri puuttui). Siispä suuntasimme kohti seuraavaa temppeliä hankkimaan kyseistä aeonia. Kauhean säätämisen jälkeen voitimme pelin alussa vilahtaneen kalahirviön ja pääsimme temppeliin. Mitä käy ilmi? Meidän olisi pitänyt hankkia jokaisesta aiemmasta temppelistä salaiset aarteet. Hankimmeko? No, emme tietenkään! Osa oli tullut matkaan ihan vahingossa, mutta pari kuitenkin puuttui.

Siispä matkamme kävi tutkimaan aiempia temppeleitä. Vastaan tuli heti Besaidilla Dark Valefor, joka pisti tiimimme kumoon, ennen kuin ehdimme tehdä yhtään mitään.

Että näin hyvin sitten pelattu :D

Alkoi jo hieman tökkiä, kun yhtäkään sivutehtävää ei päässyt suorittamaan, koska jotain oli aiemmin jäänyt tekemättä. Sen siitä saa, kun juoksee pelin läpi. Emme ole juuri jääneet miettimään, koska tavoitteena on vain ollut kiskaista peli mahdollisimman nopeasti juonellisesti ja siirtyä seuraavaan. Valitettavasti tässä loppupuolella taktiikka luonnollisesti kostautuu, viimeisiä taisteluja ei hoideta ihan noin vain.

Vedimme sitten perusgrindausta, kunnes saimme Lululle Flaren ja tarpeeksi rahaa Yojimbon hankkimiseen. Silti meni vielä pari yritystä, ennen kuin Sin-taistelu saatiin läpi. Kuutisen tuntia ehti kertyä pelikelloon, ja nyt on sitten kuitenkin vaikeuksia Sinin sisällä olevien hirviöiden kanssa. Pelillisesti illan anti ei siis ollut kovin kummoinen, vaikka muuten oli kyllä hauskaa.

Täytyy sanoa, että porukalla pelaamisessa on oma hohtonsa. Toisaalta kun paikalla on paljon väkeä, peliin ei tule eläydyttyä yhtä vahvasti kuin yksin tai kaksin pelatessa. Aina joku höpöttää ja osa asioista menee sitten ohitse. Tässä tapauksessa se ei niin haittaa, koska peli on tullut nähtyä jo. Täysin uuden pelin pelaaminen tuolla tavoin voisi olla haasteellisempaa.

Nyt kuitenkin jaettu ilo oli moninkertainen ilo. Tosin sanoisin, että ehkä tämän peli-illan pointti oli enemmän seurustelu ja syöminen kuin pelissä eteneminen. Peli toimi lähinnä hyvänä tekosyynä kerätä porukka kasaan... mutta hei, pääsimmehän me sentään kuudessa tunnissa yhden taistelun verran eteenpäin ;D

tiistai 4. lokakuuta 2011

Askartelua

En ole tänään ehtinyt pelaamaan, koska vietin suurimman osan päivästä vanhempieni luona ja pikkuveljeni kanssa. Veli lähinnä touhusi Magic-korttiensa kanssa ja auttoi minua sitten omissa puuhissani aina, kun oli tarpeen, esim. piteli mittanauhaa paikallaan ja heitteli hyviä vinkkejä.

Suunnitelmissa oli siis tehdä Yuffien heittotähti. Mallina käytin tätä kuvaa. Tiedän, että netistä löytyisi tutoriaalejakin, mutta jostain syystä en koskaan päädy lukemaan niitä, en siis päätynyt nytkään. Ehkä minulla on jokin pakkomielteinen tarve yrittää keksiä kaikki itse ja mennä sitten peppu edellä puuhun?

Materiaaliksi valikoitui lopulta styrofoam yksinkertaisesti siitä syystä, että sitä oli sopivasti tarjolla. Se ei ehkä ole kaikkein paras vaihtoehto, mutta sillä nyt mennään joka tapauksessa, koska budjettini on hyvin pieni tänä syksynä. Joudun käyttämään mahdollisimman pitkälti niitä materiaaleja, joita satun ilmaiseksi saamaan. Maalipuoleen joutunen silti eurojakin satsaamaan.

Ensin otettiin hieman mittoja, sitten piirreltiin. Tuossa nyt näkyy piirrettynä kaikkea ylimääräistä ja turhaakin, koska yritin hahmottaa itselleni, mitä tässä oikein ollaan tekemässä.

Shurikenin halkaisija on metri; terät ovat 35 cm ja "kahva" 30 cm. Leveimmän kohdan leveydeksi tuli 10 cm. Näihin mittoihin päädyimme veljen kanssa ihan vain sillä perusteella, että näytti sopivalta. Ehkä pitäisi jostain tutoriaalista kurkistaa, miten pahasti menimme arvioinnissa metsään... tai sitten en jaksa edelleenkään vaivautua.

No, joka tapauksessa. Seuraava vaihe oli sitten osien irrottaminen levystä, mikä ei käynytkään ihan vaivattomasti. Styrofoam on suhteellisen pehmeää materiaalia ja sitä on periaatteessa helppo leikata mattoveitsellä... se vain murtuu sitten myös helposti, joten varoa sai, ja se teki puuhasta haasteellista. Pitkän häseltämisen jälkeen kuitenkin onnistuin operaatiossa ihan kiitettävän hyvin.


Tuossa kohtaa olin jo varsin tyytyväinen itseeni. En ollut rikkonut mitään oleellista, vaikkei leikkausjälki ollut ehkä siitä tasaisimmasta päästä. En kuitenkaan ole tehnyt proppeja aiemmin, joten ensimmäiseksi viritelmäksi ihan hyvin meni. Eikun anteeksi! Aloitin joskus Beatrixin Save the Queenin väsäämisen finnfoamista, mutta se muistuttaa edelleen enemmän aidanseivästä kuin miekkaa. Lisäksi olen joskus veistellyt taikasauvan puusta Harry Potter -kokonaisuuttani varten. Mitään näin hankalaa en kuitenkaan ole koskaan yrittänyt (ja kohta varmaan joku tulee sanomaan, ettei tämä edes ole hankala proppi :D).


Seuraavaksi ryhdyin käsittelemään "kahvaa" mattoveitsellä tarkemmin, sillä sitä piti saada muotoiltua. Tästä operaatiosta syntyi huomattavan paljon sotkua, kuten kuvasta näkee. Yritin aluksi tähdätä kaiken roskikseen, mutta luovutin suosiolla, kun pöly ja palaset vain leijailivat, minne sattuivat haluamaan. Mustat vaatteet osoittautuivat myös harvinaisen huonoksi valinnaksi, sillä hyvin pian ne olivat vaaleansinisen pölyn peitossa.

Veisteleminen oli joka tapauksessa yllättävän kivaa, samoin sitä seurannut hiominen. Tosin molemmat ranteet kipeytyivät aika pahasti urakassa. Ehkä käsittelin välineitä jollain tapaa väärin tai sitten olen vain tottumaton minkäänlaiseen fyysiseen työskentelyyn. Itse asiassa veikkaan, että kyse on molemmista vaihtoehdoista. Täytyy toivoa, että huomenna ovat kädet taas kunnossa. Olisi kiva pystyä puuhailemaan jotain ilman, että koko ajan vihloo.

Tämän päivän loppusaldona oli sitten tuollainen kyhäelmä. Sanoisin, että kyllä tuon jo tunnistaa ja olen itseeni oikein tyytyväinen. Isän kommentti viritelmään oli: "Norsujen metsästämiseenkö toi on tarkotettu?!" Hän kuitenkin lupautui auttamaan jatkotoimenpiteissä.

Seuraavaksi siis terät pitäisi hioa oikeaan muotoonsa koneella. Isä ystävällisesti suostui sen osuuden hoitamaan. Sen jälkeen minä vahvistelen heittotähteä lasikuidulla ja pikkuveli vielä kittaa sen muutamaan kertaan. Isän mukaan operaation jälkeen koko systeemi on hiottava uudestaan ja tällä kertaa käsin. Tiedossa on siis hieman lisää rannekipua minulle.

Maalaamista pohdiskelimme hyvin monelta kantilta. Olisi ihan kiva saada tuo näyttämään metalliselta, joten haasteita on varmaan edessä. Isä olisi automaalien kannalla, eräs toinen ehdotti pienoismallimaaleja. Pitää nyt katsoa, mihin ratkaisuun lopulta päädymme. Itse en tästä puolesta mitään ymmärrä, mutta budjetti on tosiaan minimaalinen erinäisistä elämäntilanteellisista syistä.

Tällaista siis tällä kertaa. Jokohan sitä huomenissa ehtisi taas pelaamisen pariinkin palailla...