sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Räsypokkaa!

... tai sitten ei kuitenkaan.

Järjestimme taas pitkästä aikaa peli-illan kaveriporukassa. Pelinä edelleen Final Fantasy X, tosin pelaajajoukkomme oli tälle kerralle kasvanut huomattavasti. Siinä määrin, että oli hieman kuuma tunnelma jo pienessä asunnossa. Ratkaisuksi eräs nimeltä mainitsematon henkilö (ei allekirjoittanut) ehdotti, että vaatteita voi heittää pois aina, kun Tidus sanoo "This is my story". Siitä otsikko :P



No, faktana täytyy todeta, ettei kuuluisaa repliikkiä tullut peli-illan aikana kertaakaan, ellei lasketa pelaajien suusta lipsahtanutta paria kertaa... mutta luonnollisesti niitä ei laskettu. Meillä oli edessä taistelu Siniä vastaan, se, jonka jälkeen pääsee kyseisen... ööh... olennon (?) sisälle. Totesimme, ettei se kyllä hoidu kuin ankarasti grindaamalla.

Koska perusgrindaaminen on tappotylsää, päätimme ensin hakea Yojimbon. Kenellekään ei tietysti tullut mieleen ensin tarkistaa rahatilannetta, joten juoksentelimme luolaston läpi turhaan. Ei niillä hiluilla saanut kyseistä heppua edes napsauttamaan sormiaan. Seuraava hyvä päätös oli, että hankitaanpa sitten Magus Sisters Calm Landsin lähelle sijaitsevasta temppelistä.

Siellä oli vastassa summoner, jonka aeoneita vasten olisi pitänyt taistella. Loppujen lopuksi nuo taistelut hoituivat aika kevyesti, mutta kappas... emme päässeetkään temppeliin, koska meillä ei ollut Animaa (luulisin, että se juuri puuttui). Siispä suuntasimme kohti seuraavaa temppeliä hankkimaan kyseistä aeonia. Kauhean säätämisen jälkeen voitimme pelin alussa vilahtaneen kalahirviön ja pääsimme temppeliin. Mitä käy ilmi? Meidän olisi pitänyt hankkia jokaisesta aiemmasta temppelistä salaiset aarteet. Hankimmeko? No, emme tietenkään! Osa oli tullut matkaan ihan vahingossa, mutta pari kuitenkin puuttui.

Siispä matkamme kävi tutkimaan aiempia temppeleitä. Vastaan tuli heti Besaidilla Dark Valefor, joka pisti tiimimme kumoon, ennen kuin ehdimme tehdä yhtään mitään.

Että näin hyvin sitten pelattu :D

Alkoi jo hieman tökkiä, kun yhtäkään sivutehtävää ei päässyt suorittamaan, koska jotain oli aiemmin jäänyt tekemättä. Sen siitä saa, kun juoksee pelin läpi. Emme ole juuri jääneet miettimään, koska tavoitteena on vain ollut kiskaista peli mahdollisimman nopeasti juonellisesti ja siirtyä seuraavaan. Valitettavasti tässä loppupuolella taktiikka luonnollisesti kostautuu, viimeisiä taisteluja ei hoideta ihan noin vain.

Vedimme sitten perusgrindausta, kunnes saimme Lululle Flaren ja tarpeeksi rahaa Yojimbon hankkimiseen. Silti meni vielä pari yritystä, ennen kuin Sin-taistelu saatiin läpi. Kuutisen tuntia ehti kertyä pelikelloon, ja nyt on sitten kuitenkin vaikeuksia Sinin sisällä olevien hirviöiden kanssa. Pelillisesti illan anti ei siis ollut kovin kummoinen, vaikka muuten oli kyllä hauskaa.

Täytyy sanoa, että porukalla pelaamisessa on oma hohtonsa. Toisaalta kun paikalla on paljon väkeä, peliin ei tule eläydyttyä yhtä vahvasti kuin yksin tai kaksin pelatessa. Aina joku höpöttää ja osa asioista menee sitten ohitse. Tässä tapauksessa se ei niin haittaa, koska peli on tullut nähtyä jo. Täysin uuden pelin pelaaminen tuolla tavoin voisi olla haasteellisempaa.

Nyt kuitenkin jaettu ilo oli moninkertainen ilo. Tosin sanoisin, että ehkä tämän peli-illan pointti oli enemmän seurustelu ja syöminen kuin pelissä eteneminen. Peli toimi lähinnä hyvänä tekosyynä kerätä porukka kasaan... mutta hei, pääsimmehän me sentään kuudessa tunnissa yhden taistelun verran eteenpäin ;D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti