sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Hahmohaaste: Päivä 1

Emmi heitti jälleen kerran minua haasteella, joten eihän se auta kuin ryhtyä toimeen. Koska haasteessa on päällekkäisyyksiä edellisen kanssa, joudun muokkaamaan sitä hieman. Joka tapauksessa tämä haaste käsittelee nyt lähinnä hahmoja. Se on ilmeisesti alun perin tarkoitettu yleisesti pelihahmoista tehtäväksi, mutta luonnollisesti blogin teeman vuoksi teen sen nyt vain ja ainoastaan FF-hahmoista.


Tässä siis suomeksi käännetty ja muokattu lista:

1: Hahmo, josta pidän vähiten
2: Ensimmäinen hahmo, johon rakastuin
3: Hahmo, jota en koskaan uskonut rakastavani niin paljon kuin nyt rakastan
4: Hahmo, jota rakastin ennen, mutten rakasta enää
5: Hahmo, joka olisi ystäväni
6: Hahmo, jota deittailisin koska tahansa
7: Suosikkiääneni
8: OTP
9: Paritus, josta en pidä
10: Suosikkiuniformuni/-vaatetus
11: Karmivin hahmo
12: Suosikkieläinhahmoni
13: Hahmo, jota vihaan, mutta kaikki muut rakastavat
14: Hahmo, jota rakastan, mutta suurin osa vihaa
15: Hahmo, jonka olisi pitänyt kuolla
16: Hahmo, jonka olisi pitänyt selvitä
17: Muodostaisin tiimin ________ kanssa
18: Suosikkisankarini
19: Suosikkipahikseni
20: Paras hahmosuunnittelu


Päivä 1: Hahmo, josta pidän vähiten

Näitä hahmoja on itse asiassa aika paljon. Minulla on kai tapana inhota jo melkein tiettyä hahmotyyppiä sinänsä. Ajattelin kuitenkin tänään ottaa aiheeksi sellaisen hahmon, josta en ole kovin paljon ehtinyt puhua. Siispä en edes ryhdy kirjoittamaan Cloudista, Squallista, Tiduksesta tai vaikkapa Lucreciasta.

Sen sijaan sanon, että inhokkilistani kärkipäässä keikkuu sellainenkin hahmo kuin Rinoa Heartilly. Tuo 17-vuotias teiniprinsessa kipusi ärsytyslistalleni hyvin pian pelin aloittamisen jälkeen, mutta itse asiassa vasta tänä vuonna tajusin, miten ärsyttävä hän todella onkaan. Aloitin itse PSP:llä kasin pelaamisen uudestaan, ja Rinoa todisti yllättäen olevansa vielä raivostuttavampi kuin muistinkaan.

Mikä tässä neidissä sitten tökkii? Ulkoisesti hän näyttää ihan kivalta tapaukselta, tykkään itse asiassa hänen ulkonäöstään hyvinkin paljon. Nätti tyttö ja kivat vaatteet myös, voisin jopa niiden puolesta harkita cossin tekemistä uudestaan. Hyvät puolet vaan taitavatkin jäädä Rinoan osalta tuohon. Hänen luonteensa nimittäin mättää pahasti.

Rinoa on lapsellinen ja itsekeskeinen. Hän tuijottaa vain omaan napaansa ja pitää itseään muita parempana, vaikka yrittää ajoittain esittää kivaa ja herttaista. Hän osoittaa omahyväisyyttään muun muassa vaatimalla muita kutsumaan häntä prinsessaksi. Toisekseen hän on aivan varma, että voi noin vain saada Squallin pitämään itsestään. Noh, tietysti hän siinä myös onnistuu, mutta silti hänen asenteensa onnistuu tökkimään minua.

Voi olla, että Rinoan on tarkoitus olla perinteinen teinityttö, mikä selittää paljon hänen käytöksestään. Ehkä hänen pitäisi myös olla hahmo, johon nuoret naiset voivat samastua, mutta minun kohdallani tuo ei ainakaan toiminut. Olin jotakuinkin Rinoan ikäinen, kun pelasin peliä ensimmäistä kertaa, mutta pidin silti enemmän Quistisista ja Selphiestä (jotka tosin ovat samaa ikäluokkaa, mutta hyvin erilaisia Rinoaan verrattuna). Nyt vanhempana häntä on yhä vaikeampi sietää.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

FF-isät

Isänpäivän kunniaksi voisinkin kirjoitella hieman Final Fantasy -isistä. En nyt aio käsitellä heitä kaikkia, heitä nimittäin on melkoinen määrä. Kirjoittelin itselleni listaa, joka kasvoi varsin pitkäksi. Siinä ei ole luultavasti edes kaikkia, koska en vanhempien Finaleiden hahmokaartia muista tarkasti.

Osa Finaleiden isistä on osoittanut olevansa kykenemättömiä ottamaan kunnollisen isän roolia. Näiden toiminta näyttää ajoittain jopa käsittämättömältä. Kaiketi heillä kaikilla on ollut syyt toimiinsa, mutta he onnistuvat silti aiheuttamaan vihaa ja puistatuksia pelaajassa. En aio kuitenkaan puhua heistäkään tänään. Isänpäivä on isän kunnioittamista ja muistamista varten, joten en ryhdy kaivelemaan negatiivisuuksia.

Sen sijaan päätin napata listaltani kolme sellaista isää, joiden uskoisin olevan ihan ok, ainakin jos heille annettaisiin mahdollisuus. Varmasti muitakin hyviä vaihtoehtoja on olemassa, mutta minä halusin tuoda nyt esille seuraavat kolme miestä.

Laguna Loire - Final Fantasy VIII

Laguna on Final Fantasy VIII:n päähahmon, Squallin, isä. Hän kuitenkin saa tietää isyydestään varsin myöhään. Squallin äiti kuoli synnytykseen, eikä Laguna ollut tuolloin paikalla, joten kukaan ei kertonut hänelle pojasta. Squall ja Ellone toimitettiin orpokotiin.

Vaikka Laguna ei ole ollut läsnä Squallin lapsuudessa, uskon, että hän olisi ollut hyvä isä. Hän oli aiemmin huolehtinut Rainesta ja Ellonesta erittäin hyvin. Voisin melkein veikata, että Laguna on puolittain pitänyt Elloneakin omana lapsenaan, vähintään hän on välittänyt tästä syvästi. Omaa poikaansa hän olisi oletettavasti rakastanut todella paljon. Hän on luonteeltaan ihminen, joka ei halua jättää rakkaitaan pulaan.

Lagunan läsnäolo olisi myös tehnyt Squallille hyvää. Siinä missä isä on välitön, rento ja huumorintajuinen, Squallista on orpokodissa ja Gardenissa kasvanut sulkeutunut jurottaja, joka ei osaa ottaa muiden tunteita huomioon. Jos hän olisi saanut kasvaa isänsä hoivissa, hänestä olisi voinut tulla toisenlainen. Uskon, että Laguna olisi voinut opettaa Squallille paljon siitä, miten elämään ja toisiin ihmisiin tulisi suhtautua.


Wakka - Final Fantasy X / Final Fantasy X-2

Wakka ja Lulu saavat Final Fantasy X-2:ssa pojan, jonka Wakka nimeää Vidinaksi. Tuoreen perheen elämää ei käsittääkseni pelissä kuvata erityisen paljon, en ainakaan itse muista kovin pitkiä pätkiä. Tosin kyseisen pelin pelaamisesta alkaa olla useampi vuosi, joten olen voinut jotain jo unohtaakin.

Joka tapauksessa, vaikkei Wakka ole suosikkihahmoni, jaksan uskoa hänen olevan esimerkillinen ja hyvä isä Vidinalle (ja jos hän hairahtuu, Lulu kyllä osaa pistää miehensä kuriin). Wakka kasvaa ihmisenä pelien aikana huomattavasti. Alkuun hän seuraa Yevonia sokeasti ja vihaa Al-Bhedejä suorastaan intohimoisesti, mutta myöhemmin hän alkaa nähdä asiat laajemmin. Jos hän alkuun onkin ärsyttävä rasisti, hän pääsee ylitse omista ennakkoluuloistaan ja ryhtyy tarkastelemaan toisia yksilöinä, ei vain tietyn rodun edustajina. Uskoisin tämän olevan asia, jonka hän vielä tulevaisuudessa opettaa pojalleen.

Lisäksi Wakka on hyväsydäminen ja haluaa tarpeen tullen piristää ystäviään. Hän ei aina siinä onnistu, mutta ajatuskin on tärkeä. Hän myös huolehti veljestään, Chappusta, kun heidän vanhempansa kuolivat. Hänellä on jo kokemusta vastuusta, jota jokainen vanhempi joutuu kantamaan. En ehkä itse opi koskaan pitämään Wakkasta, mutta uskon silti, että hän voi olla Vidinalle hyvä ja esimerkillinen isä.


Sazh Katzroy - Final Fantasy XIII

Sazh on Dajh'n yksinhuoltajaisä. Hänen vaimonsa kuoli kolme vuotta ennen pelin tapahtumia, ja hän on siitä lähtien huolehtinut pojastaan yksin. Valitettavasti Dajh'sta kuitenkin tuli Sanctumin l'Cie ja PSICOMin joukot sieppasivat hänet. Sazhin suurin eteenpäin vievä voima ja motivaatio selviytyä pelin aikana onkin yritys pelastaa Dajh. Hän asettaa poikansa oman hyvinvointinsa edelle, ja on valmis jopa uhraamaan itsensä PSICOMeille estääkseen Dajh'n muuttumisen Ciethiksi.

Mielestäni Sazh on erinomainen esimerkki välittävästä isästä. Lisäksi hän on luonteeltaan välitön ja eläväinen, hän osaa antaa anteeksi ja vaikuttaa varsin hyväsydämiseltä mieheltä. Vaikka hän saa tietää Vanillen osuuden poikansa kohtaloon, hän antaa nuorelle naiselle lopulta anteeksi ja pysyy edelleen tämän ystävänä.

Sazh ei ole hänkään lempihahmojeni joukossa, mutta esimerkillinen isä hän silti on. Hän on tasapainoinen ja huolehtiva. Onneksi hän sai pelin lopussa poikansa takaisin. Toivon, että he saavat jatkossa elää turvallista ja mukavaa elämää ilman suuria mullistuksia. Saa kuitenkin nähdä, mitä jatko-osassa tälle pienelle perheelle käy.


Siinä olivat nyt minun esimerkkini Final Fantasy -isistä. Olisitko sinä halunnut nostaa esille jonkun muun? Tai onko sinulla kenties omia suosikkeja tässä joukossa? Itse yritin nyt valita nimen omaan hyviä esimerkkejä, joiden tarinat ovat kuitenkin toisistaan poikkeavia.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Ihanaiset naiset

Olen useampaan otteeseen puhunut kavereideni kanssa, miten FF-naisia voi luokitella selkeästi tiettyihin ryhmiin. Ehkä kaikki eivät mene niihin täydellisesti, joku voi jäädä luokitusten ulkopuolellekin, mutta joka tapauksessa läpi pelisarjan tietyt naistyypit näyttävät silti toistuvan. En lähde analysoimaan, onko tämä hyvä vai huono asia, mutta ajattelinpa käydä näitä tyyppejä joka tapauksessa hieman läpi.

Osa hahmoista menee minusta selkeästi yhteen kategoriaan, osa jää kategorioiden välille tai sopii jossain määrin esimerkiksi kahteen hyvinkin erilaiseen kategoriaan. Joka tapauksessa tämä nyt on vain oma näkemykseni ja hyvin karkea luokittelu kaiken kaikkiaan. Eri mieltä saa olla aivan vapaasti ;)

ADHD-tytöt

"I am the champion of the earth and the sky. I am the conqueror of evil. The single white rose of Wutai." - Yuffie Kisaragi [Final Fantasy VII: Dirge of Cerberus]

"He called me a liar and a loudmouth and a brat!!!" - Eiko Carol [Final Fantasy IX]

"Super-duper-ouch-ouch-item coming up!" - Rikku [Final Fantasy X]

ADHD-tytöt ovat hahmoja, joilla riittää aina virtaa ja intoa vaikka muille jakaa. He ovat innokkaita, äänekkäitä ja koheltavat menemään silloinkin, kun muut eivät jaksaisi enää. Usein he ovat sankarijoukon nuorimpia jäseniä. Heidän tarkoituksenaan on kaiketi toimia pelaajan näkökulmasta jonkinlaisena comic relief -hahmoina, mutta samalla he yrittävät piristää muita pelihahmoja omalla reippaudellaan.

Nämä tytöt pitivät meteliä itsestään, joidenkin mielestä jopa ärsyttävyyteen asti. Samalla he silti välittävät syvästi ystävistään ja ovat valmiita tekemään heidän puolestaan todella paljon. Esimerkiksi Rikku on syvästi kiintynyt Yunaan ja haluaisi pelastaa tämän keinolla millä hyvänsä. ADHD-tytöt saattavat vaikuttaa tyhjäpäisiltä koheltajilta, mutta ovat pinnan alla kaikkea muuta. Pitää vain osata katsoa riittävän syvälle.

Mielestäni tähän ryhmään kuuluvat:
- Rydia [FFIV]
- Porom [FFIV]
- Krile [FFV]
- Relm [FFVI]
- Yuffie [FFVII]
- Selphie [FFVIII]
- Eiko [FFIX]
- Rikku [FFX]
- Penelo [FFXII]
- Vanille [FFXIII]

Isosiskot

"Squall, it's not like everyone can get by on their own, you know?" - Quistis Trepe [Final Fantasy VIII]

"Yuna chose her own path. She knew from the beginning what it meant. All we can do is protect her along the way. Until the end." - Lulu [Final Fantasy X]

"I have discarded Wood and village. I won my freedom. Yet my past had been cut away forever. No longer can my ears hear the Green Word. This…solitude, you want, Mjrn?" - Fran [Final Fantasy XII]

Isosiskot huolehtivat kaikesta ja kaikista, heidän tehtävänsä on pitää langat käsissään ja tilanne hallussa. He ovat yleensä sankarijoukon vanhimpia naishahmoja. Tosin Final Fantasyissa päähahmokaarti on pääsääntöisesti varsin nuorta, mutta joka tapauksessa isosiskohahmo on muita vuoden tai parin verran vanhempi.

Nämä naiset ovat myös uhrautuvia. He tekevät paljon toisten puolesta, erityisesti rakkaidensa, vaikkeivät saisi mitään takaisin. Heillä ei ole kuitenkaan samanlaista tarvetta pitää itsestään meteliä kuin ADHD-tytöillä vaan he ovat pikemmin hieman hiljaisia taustavaikuttajia. Kun he sitten avaavat suunsa, heillä on pääsääntöisesti jotain fiksua, älykästä tai sarkastista sanottavaa.

Isosiskojen menneisyydessä tuntuu myös olevan usein jotain traagista tai kipeää. Esimerkiksi Lulu on menettänyt rakkaansa Sinille, Fran kaikki läheisensä jätettyään kylänsä. Kenties satuttavat kokemukset ovat kasvattaneet heistä sellaisia kuin he ovat.

Mielestäni tähän ryhmään kuuluvat:
(- Porom [FFIV])
- Terra [FFVI]
- Tifa [FFVII]
- Quistis [FFVIII]
- Freya [FFIX]
- Lulu [FFX]
- Fran [FFXII]
(- Penelo [FFXII])
(- Vanille [FFXIII])

Teiniprinsessat

"The Cecil I know would never whimper like this! The Cecil I love..." - Rosa Farrell [Final Fantasy IV]

"Hm. Like I thought, this wagon just isn't very cute." - Aerith Gainsborough [Final Fantasy VII: Crisis Core]

"Oh, I get it. You won't dance with someone you don't like. Look into my eyes: you're-going-to-like-me. You're-going-to-like-me." - Rinoa Heartilly [Final Fantasy VIII]

Teiniprinsessat ovat iältään yleensä ADHD-tyttöjen ja isosiskojen välistä. He voivat olla hemmoteltuja ja varsin itsetietoisia. Vaikka he eivät pidä itsestään yhtä kovaa meteliä kuin ADHD-tytöt, he osaavat tuoda ilmi oman erinomaisuutensa. Vaihtoehtoisesti myös tekopyhä käyttäytyminen käy, sillä he haluavat korostaa omaa hyvyyttään.

Nämä naiset manipuloivat muita mielellään, heillä on tapana kietoa mieshahmo (tai useampi) pikkusormensa ympärille ilman, että tämä edes tajuaa sitä. He saavat haluamansa tavalla tai toisella, he ovat jopa tottuneet siihen. He saattavat kyllä myös uhrautua muiden puolesta, mutta allekirjoittaneelle tulee vaikutelma, että senkin he tekevät vain kiillottaakseen omaa sädekehäänsä.

Teiniprinsessoilla on myös taipumusta itsekeskeisyyteen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Aerithin vaatimukset Zackille uuden kukkakärryn tekemisestä, vaikka ensimmäinen oli jo ihan hyvä. Tai Rinoan huomautus siitä, että häntä tulisi kutsua prinsessaksi. Vaatimuksilla ei ole näköjään mitään rajaa.

Mielestäni tähän ryhmään kuuluvat:
- Rosa [FFIV]
- Lenna [FFV]
- Aerith [FFVII]
- Rinoa [FFVIII]
- Garnet [FFIX]
- Yuna [FFX]
(- Ashe [FFXII])
- Serah [FFXIII]

Äijät

"How bold you are! Just going to sneak in here and steal my ship, eh?" - Faris Schrewiz [Final Fantasy V]

"Give me a break!" - Paine [Final Fantasy X-2]

"Target's a target." - Lightning [Final Fantasy XIII]

Äijät ovat hieman harvinaisempia naishahmoja kuin edellä mainitut. Heitäkin on silti näkynyt Finaleissa sen verran, että olen kiinnittänyt asiaan huomiota. He ovat usein kokemustensa kovettamia ja vaikuttavat jopa välinpitämättömiltä, vaikkeivät sitä oikeasti olekaan. He vain pitävät kovaa ulkokuorta yllä, jotteivät toiset näkisi heidän haavoittuvaisuuttaan.

Nämä naiset suojelevat muita. He saattavat vaikuttaa siltä, että tekevät sen vastentahtoisesti, mutta oikeasti suojeleminen tulee heiltä luonnostaan. He eivät vain osaa välttämättä ilmaista tunteitaan kovinkaan selkeästi. Toisinaan vaikuttaa myös siltä, että he ajattelevat olevansa aina oikeassa ja toimivansa parhaalla mahdollisella tavalla, mutta todellisuudessa tarkastelevatkin tilannetta hyvin yksisilmäisesti. Heille voi olla vaikeaa myöntää olevansa joskus väärässäkin. Esimerkiksi Lightningilla menee todella kauan tajuta, ettei Snow oikeasti tarkoita mitään pahaa vaan he ovat oikeasti molemmat Serah'n puolella.

Äijät ovat hyviä taistelemaan, kovia ja jääräpäisiä. Silti heidän sydämensä ovat kultaa. Sanoisin melkein, että he ovat vain karkeampi muoto isosiskoista.

Mielestäni tähän ryhmään kuuluvat:
- Faris [FFV]
- Celes [FFVI]
- Beatrix [FFIX]
- Paine [FFX-2]
- Ashe [FFXII]
- Lightning [FFXIII]
- Fang [FFXIII]


Osa hahmoista on tosiaan sijoitettu nyt useampaan ryhmään. Laitoin hahmon nimen sulkuihin, jos minusta piirteet esiintyvät hänellä lievästi ja hän saattaa kuitenkin olla enemmän jotain toista hahmotyyppiä. Toisaalta ei kai mitään hahmoa voi täydellisesti istuttaa johonkin tiettyyn luokkaan, ainahan tällainen jaottelu on kovin karkeaa ja ehkä vähän teennäistäkin. Silti sitä on kumman hauska tehdä.

Täytyy lisäksi myöntää, että minulle oli vanhempien Finaleiden hahmojen sijoittelu hitusen vaikeaa. Vaikka olen kyseisiä pelejä pelannut, en kuitenkaan tunne niiden hahmoja ehkä tarpeeksi perusteellisesti. Siksi vanhempien osien kohdalla luokittelu on mennyt enemmän fiiliksen ja ensivaikutelman pohjalta kuin todellisen tiedon. Erityisesti näiden osalta olisi kiva kuulla muidenkin näkemyksiä ;)