torstai 12. tammikuuta 2012

Palikoita ja palikkatestejä

Eilen tuli PSN Storeen ladattavaksi Final Fantasy XIII-2:n pelattava demo, kuten kaikki jo tietenkin tietävät. Itse valitettavasti pääsin sen lataamaan vasta tänään, mutta toki parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Joka tapauksessa tämä tarkoittaa, etten tänään jatka hahmohaastetta vaan ajattelin sen sijaan sanoa pari sanaa kyseisestä demosta.



Ensimmäisenä pistivät silmään luonnollisesti grafiikat. Minähän en asiasta sinällään ymmärrä, mutta silti näytti, ettei peli ole (tai tule olemaan) samanlaista silmäkarkkia kuin XIII. Pelailin kolmeatoista tässä muutama päivä sitten ja mielestäni ero oli selkeä. Sanoisin silti, että ihan hyvältä XIII-2 näytti. Se pärjää kyllä muiden PS3-pelien kanssa vertailussa.

Heti seuraavana ärsytyksen aiheena olivat musiikit. Okei, oli siellä tuttujakin kappaleita, mutta alussa soi jotain, mikä kuulosti epäilyttävästi räpiltä. Toivon, siis todellakin toivon, ettei mitään jou jou gänstä mään -räpellyksiä soi läpi varsinaisen pelin. Taistelumusiikki onneksi  menetteli, mutta niin sanottu "voittofanfaari" oli vain epämääräistä tilulilua ilman mitään kunnon fiilistä. Pomotaistelukin oli varsin tylsä ja laimea, jos se on sama kaikissa kuin tuossa ensimmäisessä.

Kolmentoista taistelusysteemistä tykkäsin, joten tässä uudessakaan ei ollut juuri valittamista. Peruselementit olivat samat kuin aiemminkin, mutta systeemiä oli kuitenkin kehitetty hieman aktiivisempaan suuntaan. Cinematic action -kohdissa pääsi jopa painelemaan muitakin nappeja kuin sitä iänikuistä äksää ja näyttipä pelissä olevan mahdollisuus värvätä voitettuja vihollisia taistelemaan omalle puolelle. Näiden kanssa pystyi sitten muodostamaan laajemman valikoiman erilaisia paradigmoja.

Ensimmäinen ajatukseni Cinematic actioneista ja värvättyjen vihollisten Feral link -iskuista oli negatiivinen. Kokeiltuani niitä ne olivatkin ihan ok. Feral link varsinkin istui peliin mukavasti ja toi pientä vaihtelua taisteluun. CA:hin suhtautumiseni on hieman kaksijakoinen. Toisaalta ne ovat ihan kivoja ja lisäävät haastetta (ainakin tällaiselle tollolle, joka ei osaa painaa oikeaa näppäintä oikeaan aikaan riittävän nopeasti), mutta toisaalta pomotaistelun ollessa käytännössä ohitse haluaisin mieluummin keskittyä nättiin välivideoon kuin miettiä tuskanhiki otsalla, mitä pitää ehtiä painaa seuraavaksi, ettei käy ohraisesti. No, ehkä se olen vain minä...

Otsikkoon palatakseni... hahmoista en ainakaan vielä saanut otetta. Serah ei nyt herättänyt suurta ärtymystä, mutta eipä ilahduttanutkaan. Noel taas oli varsinainen palikka typerine repliikkeineen. Kaiken lisäksi kloppi nimitteli moogleaan Piggy Kittyksi, graah. Minulla oli odotuksia Noelin suhteen, mutta nyt ne ropisivat alas. Laitan siis toivoni eeppiseen leukaan ja hopeahiuksiseen tyttöön, jota ei tässä demossa näytetty ollenkaan.

Tosin eeppinen leukakin taitaa olla jokseenkin palikka, jos Light on oikeassa ja hänen tarkoituksenaan on vain tuhota kaikki. Jeij.

Palikkatestejäkin tosiaan nähtiin. Pelissä pääsi juoksentelemaan palikkalaudalla, joka piti suorittaa riittävän nopeasti ja oikeassa järjestyksessä. Ei se nyt ihan mahdottomalta näyttänyt, mutta jotenkin ohjain päätyi kuitenkin miltei heti tämän perheen insinööriedustajan käsiin. Voimme siis hoitaa varsinaisen pelin pelaamisen yhdessä; hän selvittää palikkatestit ja minä hoidan taistelemisen ja muut vastaavat naisten hommat ;)

Loppuun vielä pieni plusmiinuslista:

+ Taistelusysteemi
+ Feral link
+ Kuultiin jo tuttuja musiikkeja
+ NPC:lle voi jutella

- Uudet musiikit
- Satunnaistaistelut tekivät paluun
- Silmäkarkin taso on laskenut?
- Noelin pussihousut ja palikkamaisuus

+- Cinematic action

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti