lauantai 4. helmikuuta 2012

Ihku-daa ja muuta ihanaa

[Tämä blogaus voi sisältää spoilereita FFXIII-2:sta, lukeminen omalla vastuulla.]

Tänään pääsin vihdoin aloittamaan FFXIII-2:n (uudestaan) ja tällä kertaa omalla PS3:lla. Ilmeisesti Sonylla on edelleen huoltokatko, joten pahimmassa tapauksessa joudun raahaamaan oman koneeni huomenna miesystävän luo voidakseni jatkaa peliä... jeij.

Alku meni ihan sutjakkaasti, koska tiesin jo, mitä tehdä. Eilisiin kommentteihin ei oikeastaan ole lisättävää. Tapahtumat eivät saaneet uusia yllättäviä käänteitä, tosin Live triggerissä valitsin nyt eri vastaukset kuin edellisellä kerralla. Dialogi muuttui hieman, mutta muuten en huomannut mitään erityistä.

Dialogiin kun nyt päästiin, täytynee mainita, että FFXIII-2:ssa on typerimmät NPC:t ikinä. Ei muistu mieleen, että missään Finalissa he olisivat jauhaneet sellaista shaibaa kuin tässä kyseisessä. Oikeasti! Ketä kiinnostaa Yujin kissan silittämiset?! Pitäisikö pelaajan tästä innostua? Tietysti aina on se mahdollisuus, etten ole vain kohderyhmää...

Shaibalinjalla jatkaakseni Serah totisesti ylitti itsensä erään Live triggerin aikana. Noel halusi tietää, kuka tämä paljon puhutu Snow oikein on. Valitsin vaihtoehdon "yksi tosi cooli jätkä" (vaihtoehtona olisi ollut tosin myös sankaria ja sulhasta), mikä taisi olla melkoinen virhe. Serah sai jonkinlaisen hysteerisen pissiskohtauksen ja alkoi ihkuttamaan Snow'ta sellaisella syötöllä, ettei perässä pysynyt. Tekstiä tuli sitä vauhtia, että sitä oli oikeasti mahdotonta pystyä lukemaan, saati kuuntelemaan tai ainakaan ymmärtämään. Sen mitä ehti ymmärtää, olisi voinut jättää kuitenkin kuulematta. Kaash, ostarin teineiltäkin tulee tasokkaampaa juttua poikaystävistään.

Pissistelyn jälkeen pääsin vihdoin puistelemaan New Bodhumin hiekat jaloistani ja aikamatkustin kaksi vuotta tulevaisuuteen Bresha ruinseille eli samaan mestaan, joka esiteltiin jo pelattavassa demossa. Löysin pari uutta juttua ja sain suoritettua demossa väliin jääneen sivutehtävän, mutta mitään kovin jännää tai erikoista tämä osuus ei tarjonnut. Palikkatestin sai taas suorittaa perheen insinööriosasto.

Tämän osuuden jälkeen sain valita kahdesta eri portista. En pohdiskellut ratkaisua kovinkaan syvällisesti, kunhan nyt päätin kulkea toisesta ja tieni vei 300 vuotta ajassa eteenpäin Sunleth waterscapelle. Siellä pääsin tapaamaan vihaisen mutanttitomaatin ja sille uhoavan suuren sankarin.

Kyllä, Snow teki paluun nopeammin kuin osasin edes arvata -___-;;;

Tomaattitaistelu vei tästä tytöstä viimeisetkin mehut, joten en sen pidemmälle enää pelaamista jatkanut. Täytyy silti mainita, että Snow ei valitettavasti pisteitään nostanut. Jätkä uhoaa samalla tavalla kuin ennenkin eli mennään tyylillä "aivot narikkaan ja nyrkkiä kämmeneen". Sillä tavallahan kaikki ongelmat ovat ratkaistavissa.

Mielenkiintoinen huomio oli, että Snow ilmoitti Serah'lle ja Noelille, että avioliittoasia on laitettu toistaiseksi jäihin. Täytyy myöntää, että minua jopa hitusen kiinnostaa, mitä tästä kehkeytyy. Ehkä Serah tajuaa vaihtaa miestä? Noel voisi hänelle sopiakin.

Sellaista. Tähän mennessä pelattavista hahmoista fiksuin on ollut Mog. Kupopoo sille pikkuotukselle, se pitää minut järjissäni.

Nyt voisi olla hyvä hetki painella petiin. Aamulla voi taas jatkaa kauhistelua pelin parissa. Tosin täytyy vielä mainita pari hyvää seikkaa illan pelisessiosta:
+ Caius ja Yeul vilahtivat ruudussa, kun lähdin New Bodhumista
+ Astetta hevimpi biisi soi tomaattitaistelun aikana vastapainona aneemiselle perustaistelumusiikille

Jepsis, Afeni kuittaa tältä yöltä.

1 kommentti: