sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Final Fantasy -musiikkimeme: Päivä 6

Viimeistä viedään. Ennen kuin menen asiaan, pitää puhua jostain muusta. Tämä ei sinällään liity Finaleihin, mutta ajattelin joka tapauksessa asiasta mainita. Olen viime aikoina päivittänyt blogia vähemmän ahkerasti, mikä johtuu siitä, että minulla on ollut reilusti kiireitä henkilökohtaisessa elämässäni. Lähiaikoina on tulossa muutto tai oikeastaan useampi. Erinäisistä yllätyksistä johtuen joudun muuttamaan kuukaudeksi tai pariksi miesystäväni nurkkiin ja siitä on tarkoitus heti tilanteen salliessa taas muuttaa yhteiseen, omaan asuntoon. Lisäksi lähden 19.5. reissuun ja palaan vasta 1.6. takaisin Suomeen.

Eli tuon kahden viikon aikana en edes pääse päivittämään blogia. Tämä asuntosäätäminen vie myös vapaa-ajastani reilun siivun, joten blogin päivitykset tulevat nyt harvakseltaan. Veikkaisin tilanteen tasaantuvan viimeistään heinä-elokuussa, mutta toivottavasti jo aiemmin. Halusin sanoa tämän siksi, ettei kukaan kuvittele minun olevan aikeissa hylätä blogini. Aion edelleen piinata porukkaa turhanpäiväisillä mielipiteilläni aina, kun siihen on riittävästi aikaa. Toistaiseksi sitä aikaa on vain tavallista vähemmän.

Se henkilökohtaisesta elämästä. Nyt voisin naputella tämän musiikkimemen loppuun, jotta pääsen sitten katselemaan uusien haasteiden suuntaan (ei, sellaista ei ole vielä tullut vastaan, mutta epäilemättä jossain vaiheessa kuitenkin tulee).



26. Hahmo kuolee. Valitse kappale, joka kuvastelee tunteitasi.


White Room (Final Fantasy XII)

Joukkomme saapuu suuren vuoren juurelle. Valitettavasti vuorta ympäröi maaginen kenttä, joten emme voi lentää sen huipulla sijaitsevan linnan luokse. Yritämme murtaa maagisen esteen, mutta loitsumme kimpoavat takaisin.

Yhtäkkiä yksi loitsuista osuukin toiseen kaksosista. Aika tuntuu hidastuvan, näen hänen lentävän ilman halki ja lopulta rysähtävän ilmalaivan kannelle. Ryntäämme kaikki juoksuun, kiirehdimme hänen luokseen, vaikka sisimmässäni tiedän jo, ettei mitään ole tehtävissä. Häntä ei voi enää pelastaa.

En oikeastaan tiedä, miksi valitsin juuri tämän kyseisen kappaleen. En edes erityisemmin pidä siitä, mutta se tuntui silti oikealta valinnalta. Aina sitä ei ymmärrä edes omia aivoituksiaan ;)


27. Viimeisen luolaston musiikki.


The Beginning Of The End (Final Fantasy XII)

Emme ole täydellisesti toipuneet kokemastamme järkytyksestä, mutta tiedämme, ettemme voi enää pysähtyä. Laskeudumme ilmalaivallamme ja päätämme kivuta vuorelle jalkaisin. Löydämmekin sen uumeniin johtavan luolan. Koska vaihtoehtoja ei ole, meidän on selvitettävä tiemme tämän viimeisen luolaston läpi. Vain siten voimme päästä kohtaan vihollisemme ja pelastamaan maailman varmalta tuholta.

Jokin tässä musiikissa riipii selkäpiitäni. Ehkä juuri sen takia koen, että tämä on nappi valinta viimeisen luolaston musiikiksi... sitä paitsi periaatteessa tämä on juurikin sellainen.


28. Loppubossin aika! Valitse asianmukainen teema.


Born Anew (Final Fantasy XIII)

Pitkän ja tuskaisen kipuamisen jälkeen saavumme vuoren huipulle ja ryntäämme linnan ovista sisään. Saamme taistella tiemme läpi linnan käytävien ja salien, kunnes kattotasanteelta löydämme etsimämme. Salaperäinen pahis on juuri kohottamassa varastamansa kristallin.

Tiedämme, että mahdollisuutemme ovat pienet, vaikka olemme treenanneet itsemme parhaaseen mahdolliseen kuntoon ja hankkineet parhaat aseet kaikille. Taistelusta tulee tiukka. Jotenkin saamme kuitenkin pahiksen kumoon.

... mutta! Jostain kantautuu ylimielistä naurua. Lattialla makaavan miehen ruumis alkaa täristä ja nousee ilmaan. Hänen ihonsa muuttaa väriä, hänen selkäänsä kasvaa siipiä, koko hänen ulkonäkönsä muuttuu lähes tuntemattomaksi. Hän käy uuteen taistoon meitä vastaan.

Keräämme voimamme ja vastaamme hänen iskuihinsa parhaan kykymme mukaan. Tahtomme voittaa on luja, se kestää kaiken, sitä ei voi romuttaa. Puolen tunnin hitaan nitkutuksen jälkeen saamme kuin saammekin kukistettua salaperäisen pahiksen lopullisesti.

Silloin taivas repeää ja halkeamasta ilmestyy mystinen valopallo. Se julistaa olevansa voima kaiken takana eikä voi sallia tällaista rauhansa rikkomista, joten sen on tuhottava meidät. Emme ymmärrä, mistä koko pallo ilmestyi ja mitä tekemistä sillä on minkään kanssa, mutta yhtä kaikki, tartumme jälleen aseisiimme ja käymme viimeiseen, epätoivoiseen taisteluun.

Born Anew on yhtä aikaa ärsyttävä ja hyvä kappale. En pidä siitä ja pidän kuitenkin. Se on sopivan mahtipontinen lopputaistelua varten. Sitä paitsi olisi ollut kliseistä valita tähän esim. One-winged Angel. Se on loistava ja mahtipontinen kappale sekin, mutta halusin ehdottomasti jotain muuta.

29. Valikoi lopetusteemasi.


Tsuki No Akari (Final Fantasy IV DS / Ida Emi)

Loputtoman taistelun jälkeen seisomme linnan kattotasanteella voittajina. Hymyilemme kaikki toisille. Kristalli päätyy takaisin suojelijalleen, maailma on pelastettu. Kiveä suojellut tyttö kiittää meistä jokaista, mutta hänen katseensa viivähtää ilmapiraatissa hieman pidempään kuin muissa. Piraatti iskee hänelle silmää ja kysyy, tarvitseeko tyttö kyydin kotiin. Olen melko varma, että näen tytön punastuvan.

Kirkkaan kuun noustessa taivaalle me lennämme pois linnan luota. Olemme tyytyväisiä saavutuksestamme, mutta myös suru varjostaa sydämiemme. Pelastimme maailman, mutta menetimme ystävän.

Tsuki No Akari on mielestäni erittäin kaunis kappale. Se on noussut suosikkilistalleni, vaikken ole vielä edes pelannut nelosta loppuun. Jotenkin vain tunnelma on niin herkkä, että se sulattaa sydämeni melkein yhtä hyvin kuin esim. Melodies of Life aikoinaan.


30. Voit valita vielä viimeisen kappaleen kokoamaan soundtrackin. Mikä se on?


FU-RU-SA-TO (Homeland) (Final Fantasy IX)

Tarina on saatu päätökseen ja minun on aika palata kotikonnuilleni. Toinen kaksosista lähtee mukaani, sillä hän ei halua jatkaa elämäänsä yksin menetettyään sisaruksensa. Kylässä kaikki on ennallaan ja vanha kotitalonikin pystyssä. Suuren seikkailun jälkeen nautin kylän rauhasta.

FU-RU-SA-TO on vain yksinkertaisesti älyttömän hyvä kappale, rakastan sitä. Se oli pakko saada mukaan ja sopi parhaiten tähän kohtaan. Nyt se myös päättää tämän haasteen. Tätä oli oikein hauska kirjoitella. Väsäämäni tarina nyt on mitä on, sen ottaminen mukaan tuli ideana pikkuisen myöhässä, mutta ei nyt välitetä siitä. Kirjoitin sitä oikeastaan sen enempää suunnittelematta, raapustelin, mitä mieleen juolahti.

Katsellaan, mitä jatkossa blogiin keksin :)



keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Minä vihaan, vihaan, vihaan, vihaan, vihaan, VIHAAN!

Hah, olen aina halunnut käyttää tuota :D Piti vain keksiä, mitä minä oikeastaan sitten vihaan. Yllättäen tänä aamuna se ei ollut kovin vaikeaa, kun jouduin könyämään sängystä ylös 4:50 ja miesystävä sai jäädä vielä pariksi tunniksi lämpimään peiton alle. Mutta ei, tämä ei ole avautuminen ankeista aamuista vaan jostain aivan muusta.

Mitä siis vihaan Finaleissa?



1. ... satunnaistaisteluja!

Chocobon munat, kuka nämä keksi? Sitä on tekemässä jotain tärkeää, jotain, mikä ehkä vaatii jopa ajattelua, ja juuri silloin ruutu alkaa vääntyillä kuin krapulaisen vatsa ja taistelumusiikki pärähtää soimaan! Viholliset päättävät katkaista ajatuksesi ja viedä huomiosi ainakin puoleksi minuutiksi, anteeksiantamatonta!

Vaihtoehtoisesti on hetki jolloin pitäisi saada grindattua, että pääsisi ylipäätään tarinassa eteenpäin. Noh, aivan varmasti saa vetää puskarinkiä hiki ritarikypärässä, mutta mitään ei tapahdu. Missä ne taistelut nyt ovat? Jos taistelu sitten tuleekin, vastaan kömpii kirppu, josta saa huimat 5 EXP:ia. VIHAAN!

2. ... grindaamista!

Tarina on loistava ja olisi pakko saada tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mutta kappas, vastaan tulee pomo, joka pistää tiimin matalaksi yhdellä iskulla. Kuulostaako tutulta? Ah voih, tasot eivät vain riitä, eteneminen tyssää, on pakko grindata.

Puskajuoksut siis kehiin ja tasoja keräämään, mikäs sen hauskempaa. Luonnollisesti satunnaistaisteluja ei näy eikä kuulu ja kokemusta kertyy olemattoman vähän, kun vihollistarjontakin on aneemista. Jahuu! Pelitunteja sen sijaan kertyy kelloon, vaikkei mitään mielenkiintoista ruudulla tapahdukaan. VIHAAN!

3. ... taistelusysteemejä!

 Pelisarja aloitettiin rivitanssiorgioilla. Onhan se pirun hauskaa, kun omat porukat seisovat omassa rivissä ja viholliset omassaan. Sitten heilutellaan miekkoja vuoronperään ja vastapuoli ottaa mystisesti osumaa, vaikka seisoo ainakin viiden metrin päässä. On se jännä.

Rivitanssi vaihtui strippaukseen paljon myöhemmin, mutta hommassa oli se vika, ettei mitään lopulta näytetty. Tytöillä kyllä vaatteet vaihtuvat lennossa, mutta oleellisin on unohdettu. Missä on fanservice!?!?!

Tämän jälkeen alettiinkin olettaa, ettei pelaaja edes halua pelata, joten koko homma automatisoitiin. Mikäs sen kivempaa kuin käydä naapurissa kahvilla sillä välin, kun hahmot taistelevat itsekseen itselleen leveleitä. Tai hei, sitten seuraavaksi voidaankin pakottaa pelaaja takaisin konsolinsa ääreen hakkaamaan äksää kuin aivoton apina. VIHAAN!

4. ... päähahmoja!

Kertaalleen on jo todettu, että päähahmot ovat p*rsiistä. Joukossa on liian kilttiä, liian hyvistä, liian angstista, liian omahyväistä, liian itserakasta, liian tunnevammaista, liian pirteää, liian persoonatonta, aina liian jotain.

Finaleiden sääntö tuntuu olevan, ettei päähahmo saa olla miellyttävä. Hänen pitää olla sellainen, että pelaajan tekee mieli repiä hiukset päästään ja heittää ohjain televisioon, jotta ei enää tarvitsisi katsella mokomaa rasitusvammaa. VIHAAN!

5. ... pääpahiksia!

Pahisosasto ei ole sitten yhtään parempi. On nähty peltipellejä haarniskoissa, tissikuppeja ja -vakoja, klovnia, transua, tiukkaa mustaa nahkaa, järjettömiä kampauksia ja ylikasvaneita muskeleita. Mikä tätä sakkia yhdistää?

No, ne ovat kaikki sekopäitä, kahjoja, vajakkeja, luultavasti karanneet suljetulta osastolta. Yksi kärsii äitikompleksista, pari on jämähtänyt aikalooppiin, yksi ei taida tietää sukupuoltaan, pukeutua ei osaa oikein kukaan ja kaikki haluavat valloittaa tai tuhota maailman.

Tyypeissä ei ole pätkääkään järkeä, paitsi ehkä Sephirothissa, jonka todellinen funktio on saada fanityttöjen sukat pyörimään ja toimia Squaren rahasampona. Hei, etkö sinäkin haluaisi Sephiroth tuoksukynttilän tai miten olisi hajuvesi? VIHAAN!

6. ... jatko-osia!

Idiotismin multihuipentuma! Mitä DoC on? Ammuskelupelin irvikuva. Pelin pitäisi sisältää nopeaa toimintaa ja jännittäviä tilanteita. No, jännitys tulee surkeista kontrolleista ja nopeus on ilmeisesti suhteellinen käsite. Tietysti jos kontrolleista huolimatta onnistut snaippaamaan vihollisen, ennen kuin ne saavat sinut, olet aika äijä. Muussa tapauksessa piileskelet laatikon takana ja toivot, etteivät panokset pääse loppumaan.

X-2 taas saa korvat vuotamaan verta purkkapopillaan ja teinikikatuksellaan. Juonikin on uskomatonta sontaa eikä Tiduksen paluusta ainakaan lisäpisteitä heru. Revenant Wings on toisesta ääripäästä taktisine taistelusysteemeineen. Kuvittelevatko ne oikeasti Squarella, että pelaajan pitäisi kyetä sekä ajattelemaan että grindaamaan? Järjettömiä vaatimuksia!

Sokerina pohjalla on XIII-2. Päähahmo ei ole sen parempi kuin muissakaan peleissä, pääpahis on Sephirothin kajahtanut serkku ja juoni hajoaa omaan mahdottomuuteensa. Kun soppaan vielä lisätään se, ettei peli noudata omia sääntöjään ja käsittämätön määrä toinen toistaan surkeampia loppuja, ollaankin jo niin pohjalla, että Helvetti sijaitsee yläpuolella. VIHAAN!

7. ... konsolivaihtoehtoja!


Ensin oli vain Nintendo, sitten tuli PlayStation. Nyt on sitten vielä Xboxia, ipadia ja ties mitä muuta! Ja Ostostv:n tapaan: Ei tässä vielä kaikki! Voit valita, pelaatko pelisi Nintendo Gamecubella, NDS:llä, N3DS:llä, Nintendo Wiillä, PSP:llä, PS Vitalla, PSonella, PS2:lla, PS3:lla, Xbox 360:llä, sillä pahuksen iPadilla tai vaikka älypuhelimellasi!

Paitsi, ettet voi, kun kaikkea ei julkaista kaikelle. Jos haluat pelata jokaista Finalia, olet pakotettu ostamaan useamman konsolin. Esim. PS2:lle julkaistut pelit eivät toimi PS3:lla, joten konsolin vaihtaminen ei riitä, pakko säilyttää se vanhakin. Tai sitten jokin peli tuleekin vain käsikonsolille, joten joudut vielä sellaisenkin hankkimaan, oikeastaan on parempi ostaa varmuuden vuoksi kolme. 3DS:llä, PSP:llä ja PS Vitalla pääset aika pitkälle, mutta sitten onkin jo mennyt satoja euroja konsoleihin. Pitikö vielä olla varaa ostaa pelejäkin? VIHAAN!

8. ... remakeja!

Hei haloo! Kuka näitä tarvitsee! Ihan varmasti tosi fani hankkii jonkin ikivanhan hädin tuskin ruksuttavan konsolin ja maksaa itsensä kipeäksi alkuperäisestä japaninkielisestä pelistä, jos haluaa vanhoja Finaleita pelata. Ihan turhaa rahastusta tuollainen pelien uudelleen julkaisu uusille alustoille. Truu fanit osaa nähdä vaivaakin peliensä eteen!

Ja näiden remakejen tekeminen uudemmista on vielä turhempaa. Ei kukaan halua katsella Tiduksen naamaa paremmilla grafiikoilla, yhtä tyhmältä se näyttää kumminkin. Sitä paitsi ei se harakannaurukaan siitä paremmaksi muutu, vaikka peli uudestaan julkaistaisiinkin. VIHAAN!

9. ... fanityttöjä!

Mikä niitä vaivaa?! Kaikkea pitää ihkuttaa, kaikesta pitää tykätä ja söpöjen pikselipoikien perään huokailla. Haloo, herätys! On se Sephiroth nyt niin hot ja Balthierin ääni räjäyttää tajunnan. Olisiko mitään, jos vaikka välillä muistaisi, että oikeassa maailmassakin on miehiä? Ai joo, ne eivät tietenkään ole niin täydellisiä kuin Squall ja Cloud, unohdin. VIHAAN!

10. ... tasapuolisesti kaikkea!

Onko tässä pelisarjassa muka jotain hyvääkin? Kaikki kusee, mikään ei toimi ja faneja ottaa päähän. Ehkä olisi parempi lopettaa se pelien suoltaminen ja keskittyä johonkin muuhun. Eihän tätä kestä kukaan. VIHAAN!


VIHAAN, VIHAAN, VIHAAN, VIHAAN, VIHAAN KAIKKEA!


PS. En minä oikeasti vihaa. Finalit on <3 *lisää tähän fanityttökohtaus*

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Lisää miinusta

Eli tulipa tässä joutessaan pelattua FFXIII:kin loppuun. Olen toki sen kertaalleen pelannut, mutta edellinen läpipeluun tallennus jäi exän PS3:lle, joten piti sitten aloittaa peli alusta. Olin jo edennyt Orvon kehtoon asti, joten kovin paljon ei ollut peliä enää jäljellä.


Tällä kertaa olin suoritellut enemmän tehtäviä ja muutenkin grindaillut, joten hahmot olivat sinällään varsin hyvässä hapessa. Olin myös pelannut ajatuksella, että peli läpäistään pelkästään naishahmoilla eli sen jälkeen, kun hahmot sai itse valita, ei miehiä minulla ollut taistelussa kertaakaan. Tämä tietysti toi jonkinnäköistä rajoitusta paradigmojen käyttöön, kun en ollut enkä pystynyt kaikkia mahdollisia ammatteja kehittämään hahmoilleni. Ehkä ratkaisu lisäsi haastetta, ehkä ei... en osaa sanoa. Joidenkin taisteluiden osalta peli kyllä tuntui hitusen tuskaiselta, mutta saattoi olla, etten vain osannut.

Enivei, loppu tuli nähtyä nyt tosiaan toisen kerran. En edelleenkään pidä siitä  hirveästi, mutta kyllä se jatko-osan lopun päihittää mennen tullen. Jotenkin se lupaa paljon parempaa kuin mitä tuleman lopulta piti. Ärsyttävää, tuosta olisi voinut jatkaa hyvällä pelillä, mutta Squaren piti sitten mennä säätämään jotain epämääräistä sontaa (ei sillä, puolivälin paikkeilla FFXIII-2 vaikutti jopa ihan lupaavalta, sen verran voin myöntää).

Minun on myös pakko tähän kohtaan sanoa, etten vain kykene pitämään Leona Lewisin kamalasta My hands -volinasta. Anteeksi faneille, minulle kappale aiheuttaa lähinnä kylmiä väreitä. Itselläni on pelin japanilainen soundtrack, koska kyseinen biisi on niin hirveä. Alkuperäinen japaninkielinen laulu toimii minulle paljon paremmin. Yleensä Finaleissa on ollut ihan hyvät käännökset alkuperäisbiiseistä, joten en tajua, miksei tällä linjalla voitu jatkaa. Koko kappaleen vaihtaminen oli minusta typerää. Sitä paitsi ei sitä olisi välttämättä tarvinnut edes kääntää! Suteki da ne toimi ihan hyvin pelin englanninkielisessä versiossa, vaikka oli japaniksi. En muista kenenkään valittaneen.

No joo, se siitä. Ne, jotka minut tuntevat, ovat kuulleet tästä asiasta valitusta jo varmasti kyllästymiseen asti. Sen sijaan voisin todeta, että FFXIII on minusta edelleenkin pelinä ihan ok. Se ei ole paras Finali, mutta hyvä se on. Putkimaisuus on minusta tylsää, mutta hahmokemia toimii, tarina menettelee ja taistelusysteemistä tykkään (FFXIII-2:n versio siitä oli tosin vielä parempi). Myös valtaosa musiikeista on minusta hyviä ja olen niitä jaksanut ahkerasti kyllä kuunnella.

Pelatessa tuli myös pohdiskeltua, haluaisinko kirjoittaa jonkinlaista ficciä FFXIII:sta, mutta suurta innostusta ei vieläkään syntynyt. Ja joo, tiedän, ei pitäisi vain odotella sitä vaan tarttua rohkeasti näppäimistöön. Olen jauhanut tästä asiasta jo aika monessa postauksessa, joten pitäisi lopettaa hölinät ja tehdä asialle oikeasti jotain. Siihen kyllä auttaisi vähän jo se, että olisi enemmän aikaa istua koneella. Nytkään en ole tiistain jälkeen pahemmin tähän ehtinyt, jos töiden tekemistä ei lasketa (eikä sitä lasketa, sehän on työtä!).

Enpä jatka tuostakaan enempää... taidan vain tähän lisätä listan FF-pelitilanteestani sikäli mikäli kun se ketään kiinnostaa. Pah, lisään, vaikkei kiinnostaisikaan :P

Final Fantasy - Tallennus pelin keskivaiheilla, aion joskus jatkaa
Final Fantasy II - Aloittamatta
Final Fantasy III DS - Tallennus pelin keskivaiheilla (?), aion joskus jatkaa
Final Fantasy IV DS - Tallennus pelin keskivaiheilla, en tiedä, jatkanko
Final Fantasy IV Complete - Tallennus FFIV:n loppupuolella, aion joskus jatkaa
Final Fantasy V - Aloitettu PS3:lla, aion joskus jatkaa
Final Fantasy VI - Tallennus PS1-muistikortilla, en aio jatkaa / ladattu PS3:lle, aion joskus aloittaa
Final Fantay VII: Crisis Core - Tallennus pelin loppupuolella (?), aion joskus jatkaa
Final Fantasy VII - Tallennus PS1-muistikortilla, en aio jatkaa / ladattu PSP:lle, aion joskus aloittaa
Final Fantasy VII: Dirge of Cerberus - Tallennus pelin loppupuolella, aion joskus jatkaa
Final Fantasy VIII - Tallennus PS1:n muistikortilla, en aio jatkaa / tallennus pelin alussa PSP:llä, aion joskus jatkaa
Final Fantasy IX - Pelattu läpi PSP:llä, en aio hetkeen aloittaa uusiksi/ tallennus PS1:n muistikortilla, en aio jatkaa
Final Fantasy X - Tallennus pelin loppupuolella, en tiedä, jatkanko
Final Fantasy X-2 - Pelattu läpi, en tiedä, aloitanko koskaan uudestaan
Final Fantasy XII - Tallennus pelin keskivaiheilla, mietin aloittamista alusta / Kesken peli-illoissa
Final Fantasy XII: Revenant Wings - Tallennus pelin keskivaiheilla, haluaisin jatkaa, mutta olen jumissa
Final Fantasy XIII - Pelattu läpi, en aio hetkeen aloittaa uusiksi
Final Fantasy XIII-2 - Pelattu läpi, en aio koskaan aloittaa kokonaan uusiksi, aikajanaa saatan täydentää
Final Fantasy Crystal Chronicles - Aloittamatta
Final Fantasy Crystal Chronicles: The Ring of Fates - Tallennus pelin alkupuolella, olen jumissa enkä tiedä, jatkanko
Final Fantasy Dissidia - Tallennus pelin alkupuolella, jatkan ehkä joskus
Final Fantasy Four Heroes of the Light - Tallennus ihan pelin alussa, aion jatkaa joskus
Final Fantasy Tactics - Tallennus pelin alussa, haluaisin toisaalta jatkaa, toisaalta taistelusysteemi tökkii (PSP)
Final Fantasy Tactics Advance - Aloittamatta
Final Fantasy Tactics Advance 2: Grimoire of the Rift - Tallennus pelin keskivaiheilla (?), aion joskus jatkaa

Jep, ihan jokaista Final Fantasya kokoelmani ei siis sisällä. Lisäksi FFTA ja FF: Crystal Chronicles itse asiassa löytyvät miesystävältä, mutta lasken ne ainakin puolittain kokoelmaani ;) Ovat joka tapauksessa pelattavien pelien listalla nyt. Ostoslistalle sen sijaan en viitsi tunkea, ehkä siinä on tarpeeksi, että pääsarjan pelit löytyvät nyt sitten jo tuplana taloudesta.

Nyt voikin sitten miettiä, mihin peliin tartun seuraavaksi. Crystal Chronicles tosiaan kiinnostaa, mutta sitä ei voi vielä  hetkeen aloittaa. Miesystävä kun edelleen pelaa Mass Effect 3:sta enkä usko, että saa sitä toviin päätökseen. Odotellessa voisi jotain muuta siis harkita.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Yksi vähemmän

Aloitin FFIX:n pelaamisen, kun viimeksi olin saikulla. En muista, mikä oli saikun syy tai milloin tämä tapahtui, mutta joka tapauksessa tuolloin päätin kyseisen pelin PSP:llä aloittaa. Olinkin sitten pelannut aina Ipsenin linnaan asti, kunnes syystä tai toisesta pelin pelaaminen oli jäänyt.

Nyt sitten tuli maattua flunssa kourissa useampi päivä, joten kaivoinpa PSP:n pöytälaatikosta ja päätin pelata tallennuksen loppuun. Hirveä hinku oli jossain vaiheessa puuhata sivutehtävien parissa, joten ihan suoraan en juonta läpi juossut. Tosin sitten taas ihan loppupuolella skippasin monet sivutehtävät ja painelin suoraan Memoriaan... mutta aina on mahdollisuus mennä vielä tekemään ne, jos yllättävä hinku iskee. Stellazio-kolikot toki piti kerätä, että sai pidemmän loppuvideon.

Jännä kyllä loppua katsellessa muistin taas, miten paljon pidänkään juuri pelin alkupuolesta. Ysin alku on jostain syystä minulle aivan erityinen, minä todellakin rakastan sitä. Sen takia alkoi tuntua, että olisin voinut saman tien aloittaa pelin taas uudestaan, sitä alkupuolta on niin kiva pelata, vaikka hahmojen heikko taso toki ärsyttää. Aion nyt kuitenkin pitää itseni kurissa, koska minulla on oikeastaan jokainen Finali kesken. Nyt on sentään yksi vähemmän, kun ysi tosiaan tuli eilen illalla läpäistyä.

Mainittakoon, että olen kyllä ysin aiemminkin pelannut läpi, alle kymmenen kertaa olen loppuvideon katsonut, mutta pelin olen taatusti aloittanut ainakin viiteentoista kertaan uudelleen. Pelaamiseni usein tökkäisee juurikin kolmoslevylle tuonne Ipsenin linnan tienoille, koska loppupuolesta en niin paljon perusta. Alku on minulle sitä rakkautta.

Toisaalta oli nyt kiva pelata pelin loppu, sillä olin ehtinyt unohtaa monia yksityiskohtia. Moni pikkujuttu palautui taas mukavasti mieleen, myös vanhat tunteet, jotka olivat pinnalla silloin, kun pelin ensimmäisen kerran läpäisin. Siitä taitaa olla aikalailla kymmenen vuotta, muistaakseni olin 18-vuotias tuolloin. Tällä kertaa ei tullut sentään itkettyä silmiä päästään, mutta fiilis oli silti hieno.

Ysi on hyvä peli. Siitä ei pääse mihinkään. Aivan varmasti pelaan sen vielä joskus uudestaankin, mutta nyt voisin pyrkiä läpäisemään muita kesken olevia Finaleita ensin.

torstai 5. huhtikuuta 2012

Final Fantasy -musiikkimeme: Päivä 5

Jospa sitä taas jatkaisi tätä musiikkimemeä. Olen kyllä ysiä tässä saikulla ollessa pelaillut, mutta mitään erityistä kerrottavaa minulla ei toistaiseksi ole... ehkä lähinnä siitä syystä, että olen sen jo aika moneen otteeseen ja melko perusteellisesti läpi kahlannutkin.


21. Saat loistoidean. Valitse kappale.


Mogri's Theme (Final Fantasy IX)

Etsittyämme pahista aikamme turhaan toteamme, ettei ympäriinsä ratsastelu ole järkevin vaihtoehto. Pohdimme tilannetta, kunnes keksin, että oikeastaan meidän pitäisi kierrellä kyliä ja kuulostella juoruja. Ehkä joku on nähnyt oudon hiipparin tai tietää jotain tämän liikkeistä.

Mogrin teema on yksinkertaisuudessaan erittäin hauska ja innostava, siitä ei voi olla pitämättä. Se on myös tietyllä tavalla kekseliäs, joten minusta se sopii tähän kohtaan kuin pompom mooglen päähän.


22. Nopeasti! Joudut juoksemaan karkuun! Etsi sopiva kappale paolle.


Riot (Final Fantasy XII)

Valitettavasti kaikissa kylissä kyselyitämme ei oteta kovin positiivisesti. Raivostunut joukko kyläläisiä lähtee peräämme, kun erehdymme tiedustelemaan salaperäisestä hepusta. Vaikka olemme taitavia taistelijoita, kyläläisillä on reilu ylivoima, joten katsomme parhaaksemme kiirehtiä karkuun.

Saavumme luolaan, josta löydämme jotain yllätävää. Pakoreittimme näyttää turvatulta.

Riotista tulee aina mieleen se, kun pelasi ensimmäistä kertaa kahtatoista ja joutui paniikissa pinkomaan karkuun tai muuten vain oli tukala tilanne. Hassua kyllä, en muista tarkasti, missä kohdissa kyseinen kappale soi, mutta liitän siihen kuitenkin tietynlaisen pienen paniikin tunteen.

23. Saat ilmalaivan. Mikä on lentomusiikkisi?


Airship (Final Fantasy IV)

Joku on hylännyt ilmalaivan luolaan. Kapuamme kannelle ja päätämme käyttää laivaa kyläläisiltä pakenemiseen. Onneksi kaksosilla on kokemusta lentämisestä ennestään, joten he saavat laivan ilmaan vaivattomasti ja pääsemme kiitämään halki sinisen taivaan.

Moni ilmalaivateema on erittäin hyvä, mutta nelosen on kivan pirteä ja reipas, joten päädyin valitsemaan sen. Taidan käyttää tuota aika paljonkin perusteluissa, mutta ehkä minä vain sitten tykkään pirteistä ja reippaista kappaleista... ainakin peleissä.


24. Jotain hauskaa tapahtui. Valitse kappale.


Cute Little Tozas (Final Fantasy III)

Hengähdämme helpotuksesta, kun olemme päässeet pakoon. Meillä on tehtävä suoritettavana, mutta päätämme ottaa hetken rennosti ja kiidämme pilvien läpi. Tuulen puhallus hiuksissa ja upeat maisemat saavat mielenkin tuntumaan kevyeltä.

Kolmosessa on melko paljon hyviä kappaleita, joita on kuitenkin tullut kuunneltua aivan liian vähän. Itse peliäkin on kyllä tullut pelattua vähänlaisesti. Joka tapauksessa tämä(kin) kappale ansaitsee tulla mainituksi.

25. Uusi hahmo liittyy joukkoihisi! Valitse hänelle teemamusiikki.


The Sky Pirate From The East (Final Fantasy Tactics Advance 2: Grimoire Of The Rift)

Yhtäkkiä kuulen äänen selkäni takaa. Käännähdän ympäri ja katseeni osuu ensimmäisenä aseen piippuun. Ilmeisesti ilmalaiva ei ollutkaan hylätty. Ilmapiraatti ilmoittaa heivaavansa meidät laidan yli, ellemme pysty antamaan hänelle perusteellista selvitystä toimistamme ja niiden syistä.

Hetken olen varma, että olemme mennyttä, mutta ilmapiraatti osoittautuu lopulta yhteistyökykyiseksi joukkomme sievän vahvistuksen vuoksi. Saamme taivuteltua hänet mukaamme kristallin pelastusmatkalle. Onnekasta on, että hän on seurannut kaipaamme pahiksen puuhia jo pitkään ja tietää, minne meidän on lennettävä. Käymme ensin päivittämässä aseemme ja täyttämässä potionvarastomme, mutta sitten suuntaamme rohkeasti kohti suurta taistelua.