sunnuntai 21. lokakuuta 2012

「分かりましたか。」「・・・いいえ。」

("Ymmärsitkö?" "... en.")

Nyt ei ole hetkeen tullut kirjoiteltua. Alkuviikko meni nimittäin melkoisessa koomassa, töiden jälkeen ei paljon ajatus kulkenut. En jaksanut tehdä oikeastaan mitään, koska väsytti järjettömän paljon. Sitten en kuitenkaan jännityksen ja stressin takia saanut nukuttua kunnolla, joten kierre oli valmis. Ehkä ensi viikko menee jo paremmin, ainakin perjantaina olin jo aika pirtsakka.

Enivei, tämä tietysti vaikutti blogin kirjoittamiseen, kuten jo aiemmin osasin ennustaa. Postauksia ei tullut, koska jaksamista ei ollut. Toisaalta viikonloppu taas oli muuten ohjelmoitu, joten en ehtinyt sen takia koneen ääreen juuri istahtaa, vaikka olo olikin jo pirteämpi.

Tuossa sivussa roikkuvasta kyselystä mainittakoon sen verran, että Cloud onnistui kirimään lukijoiden suosikiksi viidellä (5) äänellä, kakkoseksi tuli Zidane neljällä (4). Lightnin ja Terra jakoivat sitten kolmannen sijan kolmella (3) äänellä. Eli hyvinkin tasainen kisa loppujen lopuksi.

Yritän taas miettiä uutta kyselyä kiusaksenne ;)

Mutta otsikko ei liittynyt mihinkään äsken mainittuun. Sillekin on kuitenkin olemassa selitys, johon nyt ajattelinkin tästä hypätä, kun kuulumiset on pikaisesti kerrattu.

Lauantaisen Kristallimaailman miitin innoittamana aloitin vihdoin Final Fantasy XII: International Zodiac Job Systemin pelaamisen Crestan ja rakkaan avomieheni kanssa. Peli on Japanin reissusta asti kyllä ollut hyllyssä, mutta aloittaminen on viivästynyt koko ajan... enkä nytkään pääse sen kimppuun täysillä ainakaan ennen kuin Star Ocean 4 on hakattu loppuun. Halusin kuitenkin testata peliä ja Cresta oli ainakin semisti kiinnostunut sen näkemisestä, joten tilaisuus oli hyvä.

Kyseisestä pelistä voisi sen verran sanoa yleisesti, että se on juoneltaan täysin samanlainen kuin alkuperäinen. Siinä ei ole lisättyjä välivideoita tms. Eli pelkän story hunttaamisen merkeissä tätä ei kannata lähteä pelaamaan (ellei nyt tietysti pelaa ensimmäistä kertaa). Tämä ei myöskään ole perinteinen International-versio, koska yleensähän niissä (ainakin, mitä olen kokeillut) on japaninkielinen ääninäyttely ja enkkutekstit. No, ylläripylläri, tässä on juuri toisin päin. Ihan ummikkona pelaaminen voi siis olla lievästi sanottuna haasteellista, mutta toki onnistuu, jos jaksaa paneutua.

Ensimmäiset haasteet tulivatkin jo pelin asetuksia laittaessa. Sekä minä että avomieheni tavasimme ääneen vaihtoehtoja tyyliin: "Jotain... jotain... suru ja jotain... jotain... shinai... Tästä vois päätellä, että tosta se tekee jotain ja tosta ei" xD Hyvin valaisevaa. Pitäisi ehkä osata muutama kanji enemmän.

Saimme kuitenkin asetukset kohdalleen... luultavasti ja pääsimme pelaamaan. Oli mukava nähdä pelin alkuvideo pitkästä aikaa, en muistanutkaan, kuinka hyvä ja nätti se on. Musiikkeja kuunnellassa tuli myös tuttu, innostunut fiilis. Tuossa pelissä nyt vain on sitä jotain.

Reksillä pelaaminen sujui yllättävän helposti. Kameran pyörimisen kanssa oli hankaluuksia, koska olen taas tottunut juuri päinvastaiseen SO4:n kohdalla. Lisäksi ympyrän käyttäminen toimintanäppäimenä pisti hieman ärsyttämään. Okei, seiskassakin on samoin, mutta silti se aina tökkäisee. X:n hakkaaminen on selkäytimessä, ympyrä ei tule luonnostaan. En silti epäile, etteikö sen opi muistamaan. Luultavasti se tulee vielä olemaan pelin kanssa ongelmista pienin.

Emme valitettavasti ehtineet pelata kovinkaan pitkälle, koska Cresta piti ehtiä viedä junaan ja täytyi sitä ennen syödäkin. Sen verran ehdimme kuitenkin, että sain valittua Vaanille jo oman ammatin. Sekin oli urakka sinänsä, sillä vain osa ammateista oli kirjoitettu kanjeilla. モンク (monku)、ナイト (naito) ja ブレイカー (bureikaa) olivat vielä ihan maalaisjärjellä pääteltävissä, eli monk, knight ja breaker, mutta loput tuottivat tuskaa. Valkoisen maagin sentään tunnistin, koska siinä oli valkoista tarkoittava kanji (白), jonka jopa tunnistin. Muuten ammateissa oli pitkälti minulle vieraita kanjeja, joten arpomiseksi meinasi mennä.

Onneksi Game FAQ on kaveri ja sieltä löytyi lista ammateista. Tosin tietenkään kyseisellä sivulla kanjit ja kanat eivät sitten toimineet vaan näkyivät epämääräisinä merkkeinä, joten on edelleen epäselvää, mikä ammateista on mikin. Kuvauksien perusteella päätin kuitenkin tehdä Vaanista munkin, jonka siis osasin itsekin valita ihan vaivattomasti. Täytyy nyt kuitenkin ottaa selkoa niistä kanjeista ennen kuin muille joutuu valitsemaan ammatteja. Haastetta lisää se, että pelin fontti on jotenkin outo ja vaikea ja kanjit näkyvät jotenkin sottaisina. Jos kanjissa on paljon vetoja, siitä on todella vaikea saada selvää.

Oma juttunsa tulee olemaan myös aseiden ja muiden valitseminen sekä tietysti taitojen opiskeleminen. Taistelutkin voivat pidemmän päälle olla hankalia, koska silloin pitäisi suht vauhdikkaasti valita taidot. Okei, jätin wait-moodin päälle taisteluihin ihan sen takia, että voi rauhassa miettiä, mutta ei sitä joka välissä viitsisi jäädä selaamaan viideksi minuutiksi valikoita. Gambitit varmaan tulevat vielä todella tarpeeseen.

Mielenkiinnolla odotan, miten jaksan peliä pelata. Epäilemättä pelitunteja kertyy kelloon jo pelkästään sen takia, että valikoissa ihmettelyyn menee aikaa. Nyt tosiaan pelasin ihan vain alkua. Tallensin pelin juuri ennen kuin täytyy lähteä aavikolle lahtaamaan Rogue Tomatoa. Tuohon pisteeseen pääsemiseen sain tuhlattua tunnin. Yleensä olen huomattavasti nopeammin hoitanut homman :D

Ehkä pelaaminen kuitenkin on hauskaa ja ainakin se toimii japanin harjoituksena. Pärjätäkseen pelissä on pakko oppia vähintäänkin tunnistamaan uusia kanjeja. On tietysti kokonaan eri juttu, opinko niiden lukutyylit tai kirjoittamisen tai onko kyseisistä kanjeista hyötyä missään muualla, mutta ei kai oppi voi koskaan täysin hukkaan mennä. Sitä paitsi, mikä voisi olla hauskempi tapa opiskella jotain kuin pelaaminen? Niinpä, ei mikään.

Onko muuten kukaan teistä lukijoista pelannut kahdestatoista tätä versiota? Mitä tykkäsitte? Ja oliko vaikeaa? Olisi mukava kuulla myös muiden ajatuksia pelistä. Itse kertoilen lisää omiani, kunhan pääsen eteenpäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti