perjantai 4. tammikuuta 2013

Pisin matka

Hankin Steam-tunnukset vasta hiljattain, koska en oikeastaan ole PC-pelaaja. Ensinäkään en edes omista kunnollista pelikonetta, minulla on vain hyvä läppäri. Käytän tietokonettani ensisijaisesti kirjoituskoneena ja netin selaamiseen sekä ylipäätään netissä puuhastelemiseen. Minulla ei edes ole aikomustakaan hankkia pelikonetta. Toiseksi minua ärsyttää se säätäminen, mitä pelien kanssa PC:llä joutuu tekemään. Haluan, että peli toimii välittömästi. Kolmanneksi vihaan pelata hiirellä ja näppäimistöllä, haluan padin, kiitos. Olen siis oikeasti konsolityttöjä.

Silti Steam-tunnukset tuli tehtyä RPG Makerin takia, mutta tässä blogauksessa en aio nyt puhua siitä. Tämä huomio toimi vain pohjustuksena.

Ajankuluksi päätin tsekata, löytyisikö Steamista jotain Finaleihin viittaavaa (onpa yllättävää :P). Kyllähän siellä jotain oli, mutta omaksi hämmästyksekseni huomioni kiinnittyi kuitenkin peliin nimeltä Dreamfall: The Longest Journey. Peli oli seikkailupeli vuodelta 2006 ja paljon muuta en siitä sitten tiedäkään. Sen sai halvalla ja vielä edullisemmaksi tuli ostaa paketti, jossa oli myös alkuperäinen The Longest Journey, jonka myös asensin koneelle, mutten ole vielä edes aloittanut. Miten niin etenen väärässä järjestyksessä?

Kaikkien odotusten vastaisesti päätin jopa sitten kokeilla hankkimaani peliä. Saman tien muistin, miksen pelaa tietokoneella. Kontrollintajuni on syystä tai toisesta olematon hiiren ja näppiksen kanssa. Lisäksi pitäisi varmaan pelata hanskat kädessä, koska kädet kylmenevät ihan liikaa. Ehkä tuo on vain kokemattomuutta, mutta häiritsee peli-iloa melkoisen paljon.

Peli itse kuitenkin vaikutti ihan kivalta, vaikken päähenkilöön, Zoeen, suorastaan ihastunut. Masennusoireista kärsivä elämänsä kanssa hukassa oleva nuori on henkilö, joiden kanssa teen päivittäin töitä. Kun pelatessa alkaa käydä päässään läpi, mistä toimenpiteistä ja millaisesta työotteesta päähahmo voisi hyötyä ja miten asiakaslähtöisyys parhaiten toteutuisi, ollaan vähän väärällä fiiliksellä liikkeellä. Oikeasti.

Onneksi, todellakin onneksi, pelin juoni lähti vilkkaasti käyntiin, enkä siten jäänyt enää vatvomaan omituisia ajatuksiani. Zoen maailma on yhtä aikaa tuttu ja vieras, se lippaa läheltä omaamme, mutta isoveli tuntuu valvovan vielä paljon pahemmin. En ole pelissä kovin pitkällä, mutta jo nyt EYE saa niskavillani pystyyn, hrrr.

Pelin alussa Zoe makaa koomassa ja hänen isänsä istuu sängyn vieressä. Zoe lähtee kertomaan pelaajalle tarinaa, joka sai alkunsa kaksi viikkoa aiemmin. Kaikki, jotka tietävät totuuden, ovat joko kuolleet tai kadonneet maan pinnalta. Ihan mielenkiintoinen lähtökohta.

Niin, Zoe on siis parikymppinen tyttö, joka elää kahden isänsä kanssa. Äiti taisi olla kuollut, jos oikein muistan. Zoen isä on kiireinen työssään ja matkustelee myös paljon, joten käytännössä nuori nainen saa pärjätä omillaan. Hän on keskeyttänyt opintonsa ja ei tiedä, mihin polkunsa suuntaisi. Zoen puheista ja äänenpainoista välittyy välillä terävä sarkasmi, välillä alkava masennus. Hänen ainoana harrastuksenaan on salilla käyminen ja itsepuolustuslajin harjoitteleminen, mutta siitäkin alkaa olla yhä helpompi lipsua. Hän on myös eronnut poikaystävästään, Rezasta, mutta on edelleen tämän kanssa hyvissä väleissä.

Zoe elää tulevaisuuden maailmassa, jossa tosiaan isoveli valvoo puhelimia yms. Taivaalla liitelee ilmalaivoja ja taksin voi kutsua paneelista nappia painamalla. Neitosen kotikaupunki näyttää puolittain perinteiseltä Lähi-idän kaupungilta, puolittain scifi-elokuvasta repäistyltä. Kiehtova paikka kaiken kaikkiaan.
Zoen elämä on tasaisen tylsää ja vailla päämäärää, kunnes eräänä päivänä Reza pyytää häntä hakemaan paketin puolestaan. Siitä alkaakin kiehtova tapahtumakierre, jonka lopputuloksesta minulla ei vielä ole aavistustakaan. En ole vielä pelissä kovin pitkällä, mutta tähän mennessä Reza on kadonnut, EYE lukinnut hänen asuntonsa ja Zoe joutunut kertaalleen EYE:n pidättämäksi. Minulle ei ole täysin selvää, mikä EYE loppujen lopuksi on, mutta epäilen sen olevan jonkinlainen hallituksen isoveli valvoo -järjestelmä.

Satunnaislöydöksi peli on tähän asti ollut koukuttava ja sen pariin on todellakin pakko vielä palata. Hiiri- + näppisongelmakin ratkesi, kun avomies päätti tilata tietokoneelle ohjaimen. En tiedä miksi, koska hän ei itse sellaista PC:llä pelatessa käytä. Kenties ei halunnut kuunnella jatkuvaa kiroiluani. Kiitos joka tapauksessa ihan näin julkisestikin <3 Olisi ollut sääli, jos pelaamiseni olisi kaatunut turhautumiseen ohjaamisen ja kameran käytön hankaluudesta.

5 kommenttia:

  1. mulla on noista peleistä vaan eka osa ja sitäkään en ole vielä pelannut. itse asiassa se odottaa vielä kiltisti steam-tunnukseni gift-korissa siltä varalta josko itse siitä innostuisin tai sitten päättäisin antaa sen pois :D

    varsinainen syy kommentointiin ei liity kuitenkaan tuohon peliin vaan ohjaimeen. ensinnäkin avokki teki hyvän ratkaisun ostamalla sen ohjaimen, itekin käytän (joissakin peleissä) gamepadia pc:lläkin. halusin vaan infota että erillinen ohjain ei _välttämättä_ olisi pakollinen koska esim. ps3:nkin ohjainta voi käyttää pc:llä samalla lailla. koitin erään ohjeen (http://www.gamefront.com/how-to-use-a-ps3-controller-on-a-pc) mukaisesti tuota juuri viikko siten ja sain toimimaan :) olin aikeissa tehdä tuosta ohjeesta suomenkielisen rautalankaversion mutta teksti jäi vielä luonnokset -laatikkoon odottamaan mutta pitääkin koittaa tässä kirjoittaa se valmiiksi jos muutkin ovat samassa tilanteessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selviteltiin tuotakin vaihtoehtoa itse asiassa, ennen kuin ohjain meni hankintaan. Syystä tai toisesta avomies päätyi kuitenkin siihen, että on parempi ostaa ohjain.

      Suomenkielinen ohje voisi kieltämättä olla hyvä asia. Vaikka moni osaa enkkua, on aina mukavampi pähkäillä asioita omalla äidinkielellä... varsinkin, jos on kyse monimutkaisesta jutusta. (Sitähän en tiedä, kuinka monimutkainen tuo PS3:n ohjaimen PC-käyttöön ottaminen hommana on.)

      Poista
    2. on tuo oikea pc-ohjain silti parempi vaihtoehto, nuo toisten laitteiden toimivuudet emuloinnilla on aina epävarmaa ja noiden "oikeiden" ohjaimien mukana tulee vieläpä ohjelmat joilla voi halutessaan tehdä omat säädöt peleille :)

      pitääpä tuollanen opasteteksti raapustaa tässä lähipäivinä. teen tuon asennusrumban samalla uudestaan toiselle koneelle niin ei tuo jo aiemmin onnistuneesti tapahtunut asennus vaikuta siihen.

      Poista
  2. Ite oon kans ihan samaa mieltä ton PC-pelaamisen kanssa. Mielummin löhöön sohvalla peiton alla ohjain kädessä ja pelaan, ku kyhnötän koneella selkä paskana ja persaus puutuneena. XDD Ollaan kans asennettu PS3-ohjain toimimaan PC:llä ku välillä paukutetaan emulaattoreita miehen kans ja se on toiminu hyvin vaikkakin siin on pientä säätöö aina ku se pitää kytkee. Et siinä mielessä kyl PC:n oma gamepadi on varmasti parempi vaihtoehto! ^w^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siinä on varmasti omat säätämisensä, kun PS3-ohjainta käyttää. Ainakin toistaiseksi oon suht tyytyväinen ollut ton padin kanssa... mitä nyt ihan kaikille toiminnoille ei riittänyt omaa näppäintä, niin joihinkin asioihin on pakko käyttää näppäimistöä kuitenkin x)

      Poista