maanantai 2. syyskuuta 2013

Osku-orava ja pahat spoilerit

Star Ocean 3:n läpipeluu jatkuu. Aloin olla jo aika varma, että keskiaikaplaneetalla päästäisiin määränpäähän ja sitä myöten kohti seuraavia maailmoja, mutta en olisi voinut olla pahemmin väärässä. Sunnuntaina juoni nimittäin sai uuden käänteen, jonka merkitystä tarinalle en ole toistaiseksi ymmärtänyt, mutta joka tapauksessa ainakaan nopeaa poispääsyä planeetalta se ei tunnu tarjoavan.

Fayt siis tapasi tytön, joka muistuttaa ulkoisesti (ja ääneltään) Sophiaa lähes täydellisesti. Kaksoisolento sairastaa jotain mystistä tautia ja onnistui hankkimaan itsensä jonnekin vuoren kupeeseen tajuttomana.

Luonnollinen valinta tytön naapurille oli tulla hakemaan apua Faytilta, jonka kanssa tytsi oli ehtinyt peräti kaksi kertaa jutella. Ja toki Faytin ja kumppaneiden luonnollinen reaktio oli, että unohdetaan hetkeksi tämä tärkeä valtakunnan pelastustehtävämme ja lähdetään etsimään sairas tytteli vuorelta, jonne tämä oli päättänyt vaeltaa lyyhistymään. Okei, ei olisi sopinut hahmojen luonteeseen jättää viatonta oman onnensa nojaan, varsinkaan kun metsät ja vuoret kuhisevat varkaita, mutta silti minua ketutti.

Mutta ei auttanut. Lähdin etsimään metsää, jolta vuorelle pääsee. Siinä sivussa onnistuin harhailemaan alueelle, jolal kuolo meinasi oikeasti korjata. Se oli hämmentävä kokemus, sillä tähän asti peli on sujunut aika kivuttomasti, joskin jotkut taistelut ovat kestäneet aivan liian pitkään suhteessa vihollisten tasoon. Noh, pääsipähän vanhaan kunnon tunnelmaan, kun pelissä voi oikeasti eksyä harhapoluille, joiden seuraukset ovat vähemmän mukavat. Vanhoja Finaleita pelatessahan tätä on joskus sattunut maailmankartalla haahuillessa.

Löysin lopulta oikean suunnan ja oikean ryteikönkin. Siellä pääsin auttamaan vettä tarvitsevaa keijukaista ja tappamaan hirviöiksi muuttuneita puita. Jotta tämä ei olisi ollut liian helppoa, metsikössä piileskeli liskomaisia pahiksia, joiden suurinta hupia on paiskoa kulkijoita jättimäisillä kivillä. Pumppuparka sai shokkihoitoa, kun Fayt jäi kiven alle useamman kerran. En tykkää tuollaisista kohdista sitten yhtään.

Ensin siis hermojani raastettiin kivillä. Sitten tuli käänne, jota en osannut ennakoida, mutta joka nosti ärsytystäni entisestään. Peli esitteli uuden hahmon: rasittavimman jropekakaran ikinä!

Roger S. Huxley (Kuva: Star Ocean Wikia)
Roger S. Huxley on sanalla sanoen rasittava orava. Parempaa kuvausta en kykene keksimään. Kyllä, hän on omalla tavallaan hauska ja ehkä voisi toimia japanilaisella ääninäyttelyllä (tai sitten ei), mutta puhuu yksinkertaisesti aivan liikaa. Voi tietysti olla, että olin jo niin stressaantunut kivien väistelystä, etteivät riekaleiset hermoni vain yksinkertaisesti kestäneet tätä omahyväistä nulikkaa, mutta... no, idiootti pentu on idiootti.

Mielenkiintoista hahmon mukaan tulemisessa oli, että hän löytyi häkistä ja muut hahmot (Fayt, Cliff ja Nel) olivat valmiit hänet myös jättämään sinne. Minusta asenne soti hieman heidän aiempaa pelastetaan-kaikki-viattomat-viis-valtakunnasta-asennettaan vastaan. Ehkä kyse oli huonosta läpästä?

Itse en siis Rogeriin tykästynyt, mutta silti mielestäni olisi ollut moraalisesti väärin jättää hänet rikollisten vangiksi. Tosin pelastumisensa myötä oravanpoikanen olisi voinut osoittaa hieman kiitollisuutta eikä vain paistatella omassa erinomaisuudessaan. Valitettavasti näin ei kuitenkaan käynyt.

Matka jatkui, mutta tämän jälkeen hermoni eivät vain yksinkertaisesti kestäneet, kun kiviäkin vielä satoi niskaan. Kirosanoja sateli ja itkupotkuraivarin uhka alkoi leijua yllä siihen  malliin, että mies nappasi suosiolla ohjaimen omiin käsiinsä ja kiikutti hahmoni tallennuspisteelle. Kiitos hänelle siitä. Olin hyvin lähellä pleikkarin sulkemista, vaikka se olisi tarkoittanut seuraavalla pelikerralla saman helvetin läpikäymistä uudestaan. Tässäkin pelissä on siis tallennuspaikkoja aivan liian harvakseltaan.

Kauhulla odotan pelin viimeistä mestaa. Monta tuntia juoksua karmivissa paikoissa tällä kertaa?

Muutamia huomioita on vielä pakko tehdä. Cliffillä ja Nelillä on selvästi jotain menossa. Nuo kaksi piikittelevät toisiaan koko ajan. Ilmassa on sähköä ja koko ajan saa odottaa, koska alkaa oikeasti tapahtua. Tosin voi olla, että koko pelin ajan vain vihjaillaan ja lopulta ei tapahdu mitään. Ilmeisesti kovin moni muu ei kuitenkaan ole ajatellut samoin kuin minä, sillä FanFiction.Netistä onnistuin löytämään ainoastaan yhden ficin tällä parituksella. Näyttääkin siltä, että Neliä paritetaan mieluummin Albelille kuin Cliffille. Hmmm... miksikäs ei :D

Onnistuin myös juuri spoilaamaan itseni, vaikka olen yrittänyt sitä välttää. Haeskelin kuvaa Rogerista ja heti toisena hakutuloksena oli kysely, kannattaako pelaajan valita Roger vai Nel tiimiinsä ja entä Peppita vai Albel. Graah, ei tällaisia! Kiusaus kasvoi liian suureksi ja kävin vilkaisessa sivua. Albelia ei monikaan suositellut huonojen taistelutaitojen takia (hei, tämän kaverin piti olla ylivoimainen sotilas! O_o).

Nyt en tiedä, mitä pitäisi ajatella. En haluaisi joutua tekemään valintaa hahmojen välillä, vaikka en kaikista pidäkään yhtä paljon. Osasin myös aavistella, että Albelin voisi saada tiimiin, mutta olisin silti voinut säilyttää arvoituksen vielä toistaiseksi (no, oma moka).

Jos tällaisen valinnan joudun tosiaan tekemään, veikkaan, että joka tapauksessa valitsen Nelin ja Albelin, koska noista lapsukaisista kumpikaan ei ole tehnyt minuun positiivista vaikutusta. Kummallista kuitenkin huomata, että vaikka he minua ärsyttävät, tuntuu surulliselta ajatella, etten voi pitää myös heitä porukassa. Mikä minua riivaa? Kiinnyn hahmoihin, joista en edes pidä? Mystistä.

Joka tapauksessa... tämä postaus oli (taas) aika täynnä valitusta kyseisestä pelistä, mutta jollain kierolla tavalla pidän siitä silti. Siinä ärsyttää samat asiat kuin nelosessakin (plus pari muuta), mutta jokin siinä myös kiehtoo.

Kiusallista kuitenkin Star Oceanien pelaamisessa on se, että ne inspiroivat minua kirjoittamaan. Eivät välttämättä ficcejä vaan haluaisin raapustaa Star Ocean -tyyppisen, mutta scifimmän, tarinan. En tiedä, onko minulla sellaiseen rahkeita... ja olisiko se liian kopioimista? Toisaalta, onko noilla asioilla väliä, jos kirjoitan omaksi huvikseni enkä edes yritä työntää juttua kustantajalle?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti