maanantai 14. lokakuuta 2013

Hottisope ja homodraamaa

Tuli tässä hiljattain ladattua koneelle Christine Loven don't take it personally, babe, it just ain't your story -visual novel. En ole aiemmin visual noveleita pelannut, mutta päätin vihdoin kokeilla, koska ne kuitenkin ovat jo pidempään kiinnostaneet minua.

Kuva: Wikipedia
Ihan alkuun pitää taas kerran valittaa tietokoneella pelaamisesta. Visual novelit eivät sentään vaadi näppis-hiiri-akrobatiaa, mutta jotain vikaa tietokoneen käytössäni on. Sain nimittäin oikean käteni todella kipeäksi, kun kliksuttelin kaksi lukua läpi. Tällaisien pelien kohdalla olisi suorastaan siunaus vajota sohvan nurkkaan joko kännykän tai käsikonsolin kanssa. Harmikseni näitä ei taida kamalasti olla tarjolla Windows Phonelle tai PSP:lle... Kah, löytyihän jotain, mitä haluaisin pelata käsikonsolilla.

Muuten erityistä valittamista ei olekaan. Kaksi ekaa lukua olivat oikein mielenkiintoiset ja olisin mieluusti pelannut lisääkin, mutta koko ajan lisää kipeytyvä käsi ei antanut myöten. Peli sijoittuu lukioon, jonne on saapunut uusi 38-vuotias kuumismiesope. Siis oikeasti tosi kuumis puolipitkine violetteine hiuksineen ja j-rokkari-olemuksineen. Peli on pääasiassa tämän opettajan näkökulmasta (esim. valinnat tehdään hänen vinkkelistään), mutta samalla taustalla pyörii oppilaiden Facebook-tyyliset keskustelut - sekä julkiset seinäpuheet että privaatimmat jutut - jotka ovatkin sitten melkein parasta antia. Mukana on myös keskustelufoorumi, jota voi välillä käydä lukemassa, mutta itse en ole siitä ainakaan vielä saanut kamalasti irti.

Hahmokaarti vaikuttaa mielenkiintoiselta. Mukana on luonnollisesti opettajaan ihastunut tyttö, joka on valmis tekemään kaikkensa saadakseen ihastuksenkohteensa. Odotan mielenkiinnolla, mitä tässä käy. Ainakin tähän asti olen pyrkinyt valitsemaan ammattimaisen linjan tytsin suhteen. Hänen lisäkseen luokalta löytyy lesbopariskunta, jonka toinen osapuoli on aika kiltti tyttö ja toinen tämän vastakohta: pinkkihiuksinen raisu otaku. Sitten on homopoika, jolla on kaksi äitiä ja joka on ihastunut luokan ainoaan toiseen poikaan. Homodraamaa siis on epäilemättä luvassa. Muiden osalta tarina ei ole vielä kovin paljon edennyt, mutta odotan ihan  mielenkiinnolla seuraavia käänteitä.

Lyhyesti sanottuna peli vaikuttaa oikein kivalta. Pitäisi vain keksiä hyvä asento pelata sitä :D

Ja jos joku muu on kiinnostunut, tämän yksilön saa ladattua ilmaiseksi Christine Loven sivuilta. Sieltä löytyy pari muutakin peliä. Itse nyt vain päätin aloittaa tällä, koska kyseessä oli tosiaan ilmainen peli ja juoni vaikutti kiinnostavalta. Jos tämä toimii loppuun asti, saatan ostaa Steamista Analogue: A Hate Storyn seuraavaksi.

4 kommenttia:

  1. Sweet Fuse ja Hakuoki taitaa ainoostaa löytyy PSP:lle ainaki Euroopan markkinoilta, mutta ite oon tyksiny kummastaki ^^ Toivotaan että Aksys Games julkaisis pian lisää otome visual novelleja tulevaksi länsimaihin päin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitänee jossain vaiheessa perehtyä, kun on taas kunnolla aikaa :)

      Poista
  2. En ookkaan tälläsistä visual novel peleistä ennen kuullutkaan :o Vaikuttaa mielenkiintoiselle! Pitää katsoa josko itsekin ehtis kokeilla tuota peliä mitä nyt pelaat :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekään en olisi luultavasti törmännyt, jos en olisi sattunut lukemaan Pelit-lehdestä juttua Christine Lovesta :)

      Poista