sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Jouluisia kuvia

Eorzeassa ei varsinaisesti vietetä joulua vaan Starlight celebrationia, mutta juhlan teema on kummasti aika samanlainen meidän joulumme kanssa. Niinpä mies otti jälleen kameran kauniiseen käteen ja ikuisti jouluiset tunnelmamme :)

Joulukakkuja, joulukakkuja, joulukakkuja!

Gridaniassa oli tosi söpöjä lumiukkoja <3

Menin juttelemaan lumiukon kanssa.

Ul'dahin kuumin tonttu <3

Yritin olla söpö.

Tuli juotua liikaa glögiä ja alkoi väsyttää...

Sitten minusta tuntui, että opin lentämään.

... kunnes oli aika laskeutua.

Päätin hieman tanssahdella.

Kauhukseni huomasin jonkun tuijottavan!

Varmin ratkaisu oli siis poseerata nätisti ;)
Tällaiset joulumeiningit Eorzeassa tänä vuonna. Meillä oli kivaa, muista en tiedä ;D

 Mitenkäs muiden pelaajien joulu vierähti? Entä onko uuden vuoden suunnitelmia?
______

Aiheeseen liittymätön mainostus myös tähän väliin. Mikäli joku on kiinnostunut Final Fantasy -fanifiktiosta, minun ficcini löytyvät täältä. Kannattaa myös muistaa blogin Facebook-sivu :)

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Fanitytön lahjalista

Ennen joulua tuli julkaistua fanitytön toivelista. Nyt olisi sitten vuorossa kertoa, mitä peliaiheista pukin kontista lopulta löytyi x)

1. The Legend of Zelda - ja Final Fantasy XIII -joulukortteja





Tällaiset tupsahtivat tosiaan postiluukusta sisään vähän ennen joulua. Ei nyt tietysti voi varsinaisesti kutsua joululahjaksi, korttejahan nuo ovat. Mutta joka tapauksessa oli oikein kiva ja persoonallinen yllätys kaupan peruskorttien joukossa. Tällaiset itse tehdyt kortit säilyttää paljon mieluummin kuin kaupasta valmiina ostetut, vaikka toki niissäkin on joskus ihan hienoja (ja ajatus on tärkein jne.).

Täytyy sanoa, että oli oikeastaan hauska sattuma, että kaksi korteista liittyivät Zeldaan. Itse en tosiaan ole mitään Zeldaa pelannut, mutta jonkin verran olen seurannut vierestä. Mies tykkää kyseisistä peleistä erittäin paljon, joten etenkin hän tykästyi myös kortteihin. Mutta ei pidä käsittää väärin, myös minä tykkään niistä erittäin paljon ^^ Ja tällaiset käsityönä tehdyt kortit menevät totta kai säilytykseen.


2. Moogle-avaimenperä ja -kännykkäkoru



Link-kortin kanssa samassa kuoressa tulivat tällaiset. Aitoa käsityötä nämäkin, joten eipä voi kuin arvostaa ja ihailla, miten toiset osaavat tehdä kaikkea hienoa. Haluaisin itsekin osata, mutten ole niin kamalan näppärä tällaisissa jutuissa.

Moogle-pariskunta on samanlainen kuin hääkutsuissamme ja -kyltissämme. Eli lahjat ovat saman taiteilijan käsialaa. Täytyy myöntää, että nämä ilahduttivat erittäin paljon :)


3. Punainen Nintendo 3DS XL 


Tällainenkin kaunokainen meille putkahti. Kyseinen konsoli oli lahja (meiltä) meille molemmille yhteisesti. Tosin tilattu varustesetti, joka sisältää myös laturin, ei valitettavasti saapunut ennen joulua, joten vielä ei ole kunnolla päässyt konsolia kokeilemaan. Onhan tuota tietysti kiva katsella, mutta mieluummin siihen perehtyisi tarkemminkin :D

Noh, varustepaketin pitäisi kuitenkin tulla vielä tämän vuoden puolella, joten ehkäpä viimeistään uuden vuoden aattona pääsee vähän pelailemaan (jos silloin ehtii). Kiva joka tapauksessa saada tämä punainen kaunokainen meille kotiin.


4. The Legend of Zelda: A Link Between Worlds -peli

Paketista paljastui myös tällainen peli miehelle. En tiedä pelistä itse paljoakaan, mutta ilmeisesti se tapahtuu samassa maailmassa kuin A Link to the Past, mutta sijoittuu aikaan ennen kyseistä peliä.

Harkinnassa on, pitäisikö vihdoin itsekin tutustua pelisarjaan ihan pelaamisen merkeissä, kunhan mies on ensin saanut pelattua tämän läpi. Käsikonsolipelaamista on nimittäin vähän vaikea seurata vierestä, joten siinä olisi jo hyvä syy tarttua konsoliin tällä kertaa itse... varsinkin, kun kyseinen pelisarja on kiinnostanut minua jollain tasolla jo ala-asteikäisestä asti :D




5. Bravely Default -peli

Minulle paketista paljastui sitten tämä peli, joka toivelistaltanikin löytyi. Pelikotelo on jo tutkailtu läpi, samoin siltä löytyvä ohjelappunen, mutta varsinaisesti en tosiaan ole peliä päässyt vielä kokeilemaan. Ei auta kuin odottaa, että konsoli on saatu ladattua... ja sitten tapellaan pelivuoroista ;D

Ei vaan, minulla ei ole varsinaisesti kiire tämän kanssa, koska FFXIV: A Realm Reborn on vielä pahasti kesken. Vähän jopa pelkään, mitä vapaa-ajalleni tapahtuu, kun nyt olisi taas liuta pelejä pelattavana ja olen kuitenkin yrittänyt aktivoitua ficcien kirjoittamisessa.

Mutta tämä ei ole valitusta. Olen iloinen, että peli ja konsoli tosiaan kokoelmaani päätyivät. Kyllä niille aikakin löytyy :)


6. Moogle- ja Cactuar-mukinlämmittimet

Myös tällaiset paljastuivat illalla paketista, meille yhteisenä totta kai. Jälleen aitoa käsityötä, ei voi siis kuin hämmästellä oman ystäväpiirin taitoja.

Kumpikin oli täytetty tikkareilla, joten näillä herkutellaan vielä hyvä tovi. Sen jälkeen niissä voi pitää kätevästi esim. kahvattomia mukeja, kun juo teetä. Mies jo ilmoitti epäsuorasti cactuarin olevan hänen, joten minä sitten varmaan käytän jatkossa mooglea. Ei haittaa millään muotoa, koska tykkään molemmista ja käyttäjästä riippumatta saan niitä kuitenkin ihastella. Sitä paitsi tällainen jako sopii muutenkin hyvin, onhan meillä jo omat nimikkolasit, joista moogle on minun ja cactuar miehen. Siihen nähden nämä menevät yksi yhteen :D


Paketeista paljastui paljon muutakin, mutta loput asiat eivät olleet peliaiheisia, joten ei niistä sen enempää. Miehelle olin sujauttanut kirjekuoreen lahjakortin, jolla voi lunastaa omakseen Final Fantasy X ja X-2 HD Remaster Collector's Editionin 21.3.2014. Hän siis joutuu vielä hetken odottamaan, että saa lahjansa lunastettua... mutta kun tätä listaa katsoo, ei taida tulla aika pitkäksi odottaessa.

Mitäs peliaiheista muiden paketeista paljastui?

tiistai 24. joulukuuta 2013

Hyvää joulua!



Oikein rauhaisaa ja hyvää joulua tasapuolisesti kaikille. Nauttikaa läheisten seurasta tai omasta rauhasta, miten nyt ikinä tykkäättekään jouluanne viettää. Syökää hyvin ja pitäkää hauskaa (joululahja)pelienne parissa :)

Allekirjoittanut viettää joulua sekä omien vanhempiensa että appivanhempien luona, joten pelailu puoli voi hetkeksi jäädä vähemmälle, mutta kenties sitä jotain kirjoitettavaa joululomaltakin irtoaa. Eihän sitä koskaan tiedä.

Muistuttelen vielä, että joulun kunniaksi voi käydä tykkäämässä Level up!:sta myös Facebookissa. Tykkäämällä saat tiedon blogin päivityksistä suoraan omaan uutisvirtaasi.

Mutta ei tässä kohtaa tämän kummempaa. Palaan pelillisimpiin juttuihin sitten aattoillan jälkeen. Tänään otetaan rennosti ja oleskellaan hyvässä seurassa. Tehkää tekin niin ^^

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Naiset Final Fantasy IX:ssä 2/3: Kunnialliset sotilaat

Vähän aikaa sitten pohdiskelin Final Fantasy IX:n kuningattaria. Alun perin postauksen piti olla pelin naisista yleisesti, mutta totesin hyvin pian, että aihe on liian laaja käsiteltäväksi yhdessä viestissä. Siispä laajensin sen kolmeen ja luokittelin samalla naiset eri ryhmiin. Voi olla, ettei näissä kolmessakaan postauksessa päästä niin syvälle kuin olisi mahdollista, mutta kenties kuitenkin pystyn käsittelemään asiaa vähintäänkin mielenkiintoisella tasolla.

Kuva: Final Fantasy Wiki

Tällä kertaa valitsin kohteeksi soturinaiset, joita pelissä esitellään kunnolla kaksi ja mainitaan kolmas, josta ei kuitenkaan ole edes kuvaa tarjolla.



Kuvat: Final Fantasy Wiki

Sotilaita

Kenraali Beatrix, Freya Crescent ja kenraali Madelene ovat kaikki naissotilaita, jotka ovat nousseet armeijan arvoasteikossa kiitettävän korkealle. Heidän taustoistaan ei kuitenkaan kerrota kovin syvällisesti.

Kenraali Madelene on luultavasti pelissä mukana lähinnä viittauksena Final Fantasy VI:n Madelineen, joka siis on Terran äiti. Final Fantasy IX:ssä hänen nimensä mainitaan Alexandriasta löytyvän patsaan kyltistä, jossa kerrotaan hänen taistelleen ja kuolleen kunniakkaasti sodassa Lindblumia vastaan. Muuta hänestä ei kerrota, mutta lukisin kyllä mieluusti ficin hänen elämästään.

Myös Beatrixin historia sotilaana jää varsin avoimeksi. Hän komentaa Alexandrian naisarmeijaa ja selvästi halveksuu hitusen miesvastinetta Pluton ritareita. Sotilaana hän on uskollinen kotimaataan kohtaan, mutta aivan erityisesti kuningatartaan, sillä hän seuraa tämän käskyjä, vaikka joutuukin epämiellyttäviin tilanteisiin. Vasta kun hän tajuaa kuningattaren haluavan surmata oman tyttärensä, prinsessa Garnetin, Beatrix kohottaa miekkansa hallitsijaansa vastaan. Sotilaana hän on siis lopulta uskollisempi totuudelle ja oikeudelle. Meinasin kirjoittaa, että prinsessa Garnetille, mutta näin ei voi sanoa. Enemminkin uskoisin Beatrixin olleen valmis kohottamaan miekkansa myös Garnetia vastaan, jos tämä olisi toiminut väärin.

Jos Beatrix esitellään vahvasti sotilaana, Freyalla tämä puoli jää pienemmäksi. Hän on kyllä palvellut Burmecian armeijassa ja suojellut kuningastaan, mutta jätti tehtävän taakseen seuratakseen rakastaan Sir Fratleya, jota ei kuitenkaan koskaan löytänyt. Freya ei siis ole elämäntapasotilas. Minun näkemykseni on, että Sir Fratleylla on ollut iso osuus hänen valinnoissaan. Jos Freya ei olisi ollut rakastunut mieheen, hän olisi saattanut tehdä elämässään hyvin toisenlaisia valintoja. Tosin on myös muistettava, että kun Freya sai tietää Burmecian olevan Alexandrian hyökkäyksen kohteena, hän hylkäsi hetkeksi henkilökohtaiset tavoitteensa lähteäkseen suojelemaan kuningastaan ja kotiaan.


Rakastuneita naisia

Beatrix ja Freya eivät ole pelkästään sotilaita, he ovat myös naisia, rakastuneita sellaisia. Freya on omistanut elämänsä rakkaansa etsimiseen sen jälkeen, kun tämä lähti koluamaan maailmaa eikä palannut reissultaan. Freyan hankalaan rakkaustarinaan palataan myös muutaman kerran juonen edetessä. Burmeciaan saavuttaessa Freya palaa muistelemaan hetkeä, jolloin keskusteli Sir Fratleyn kanssa Beatrixista. Tätä ennenkin herra on jo mainittu Freyan liittyessä Zidanen joukkoon. Zidane on ilmeisen tietoinen Freyan syistä kierrellä maailmaa.

Hyvin pian Burmecian visiitin jälkeen pelaaja pääsee myös itse kohtaamaan Fratleyn, sillä prinssi Puck saapuu tämän kanssa Cleyraan hädän hetkellä. Ritarin vaistot pakottivat muistinsa menettäneen Fratleyn palaamaan, mutta hän ei osaa selittää tekoaan sen tarkemmin eikä esimerkiksi tunnista Freyaa. Missään vaiheessa ei kuitenkaan tarkemmin kerrota, mitä miehelle on tapahtunut ja miksi hän on menettänyt muistinsa. Jokin silti saa hänet pelin lopussa jäämään Freyan rinnalle ja opettelemaan tuntemaan naisen uudestaan.

Toisaalta rakkaus Fratleyta kohtaan määrittelee Freyaa hyvin pitkälti, mutta toisaalta aihetta ei silti koluta kovin syvältä. Freya kyllä suree ja murehtii menetystään, itkee jopa sitä, mutta hän nostaa päänsä ja jatkaa omaan suuntaansa todettuaan, ettei Fratley ole toistaiseksi valmis palaamaan yhteen. Ikävän Cleyran kohtauksen jälkeen tähän suhteeseen ei hetkeen palatakaan vaan Freya näkyy keskittyvän muihin asioihin. Tosin peliä ei pelata hänen näkökulmastaan, joten pelaaja voi vain arvailla, mitä nainen iltaisin pohtii, kun ei ole juuri taistelua käytävänä, tai joutuessaan katselemaan Beatrixin ja Steinerin suhteen kehittymistä sivusta jäätyään näiden kanssa Alexandriaan.

Vaikka Beatrix esitetään tarinassa pitkälti sotilaana, häneltäkin löytyy pehmeä puoli. Hän on jo ties kuinka kauan luonut salaisia katseita kapteeni Steinerin suuntaan. Kumpikaan ei kuitenkaan ole tehnyt asian eteen mitään, vaikka Steinerkin on selvästi kiinnostunut Beatrixista. Vasta kun Eikon rakkauskirje Zidanelle päätyy vääriin käsiin, nämä kaksi tuntuvat saavan vihjeen toistensa tunteista.


Videon loppupuolelta löytyy kyseinen rakkauskirjekohtaus, mutta saadakseen selkeän kuvan siitä kannattaa katsoa koko video (ellei sitten peli ole jo valmiiksi tuttu).

Beatrix eroaa Freyasta siinä, etteivät Steinerin teot määritä hänen tekojaan. Hän tekee omat valintansa riippumatta Steinerin ratkaisuista, jotka hän ajoittain jopa kokee vääriksi. Hän asettaa uransa sotilaana edelle, kun taas Freya tuntuu asettavan parisuhteensa korjaamisen muiden asioiden yläpuolelle - kunnes luovuttaa ja keskittyy maailman pelastamiseen Zidanen kanssa. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan nostaa sen enempää Beatrixia kuin Freyaakaan jalustalle heidän valintojensa takia. Heillä on kummallakin epäilemättä omat syynsä toimia niin kuin toimivat. Minusta on vain mielenkiintoista, miten heidän alkuun samankaltaisilta näyttävät roolit lopulta eroavat toisistaan.


Yhteenvetoa

Beatrix ja Freya ovat kumpikin mielenkiintoisia naisia, joista olisin mieluusti kuullut pelin aikana enemmänkin. Toisaalta heidän taustoistaan ei kerrota kovinkaan paljon, mutta kummankin persoonallisuus esitellään selkeästi tarinan aikana. Jos kuningattaret ovat joutuneet tiukkoihin tilanteisiin, ovat nämä kaksi sotilasta joutuneet tekemään vaikeita valintoja.

Yksi asia on myös varma. Vaikka sekä Beatrix että Freya ovat sotilaita ja pystyvät taistelemaan armottomasti, heillä on aina sydän mukana siinä, mitä he tekevät. He eivät kohota miekkaa ja keihästä suotta vaan tekevät ratkaisunsa ajatuksella ja taistelevat rakkaudesta kotimaataan kohtaan. He ovat uskollisia sekä sotureina että rakastajattarina.


_____

Aiheeseen kuulumattomana loppukaneettina vielä huomautus, että Level up! -blogilla on nyt oma sivunsa myös Facebookissa. Tieto blogipäivityksistä julkaistaan aina myös kyseisellä sivulla, joten tykkäämällä saat tuoreimmat jutut myös omaan uutisvirtaasi :)

perjantai 20. joulukuuta 2013

Unelma omasta pelistä

Oma peli. Se olisi hieno juttu se. En tiedä, haaveilevatko muut pelaajat tällaisista asioista, mutta minulla on asia pyörinyt päässä jo vuosia. Viime vuonna ostin jopa RPG Makerin sillä ajatuksella, että voisi vihdoin ryhtyä tuumasta toimeen. No, en ole ryhtynyt, vaikka yritin hieman ohjelmalla säätääkin.

Hiljaittain ryhdyin miettimään, miksen oikeasti saa aikaiseksi. Se ei johdu siitä, ettenkö tosiaan haluaisi oman pelin tehdä. Tai oikeammin sanottuna, haluaisin osallistua pelin tekoon, en välttämättä olla kaikesta vastuussa.

Olen ensisijaisesti kirjoittaja. Raapustelen fanifiktiota ja kirjoitan kahta blogia. Töissäkin nautin erilaisten asiakirjojen laatimisesta (silloin, kun ei ole liian kiire). Tekstin tuottaminen on minulle luonteva tapa ilmaista itseäni. Tykkään myös piirtämisestä jonkin verran, mutten ole erityisen hyvä siinä. Suunnittelutyökin on mukavaa (ja kuulu osaksi kirjoitusprosessia), mutta siitä saa usein enemmän irti, jos hommassa on useampi tyyppi mukana.

Ja miksen sitten saa aikaiseksi? Noh, minua ei yksinkertaisesti kiinnosta nykertää grafiikan parissa ja varsinkaan tietokoneella. Voisin (käsin) piirrellä pelille maailmankarttaa ja ehkä jotain luonnosta jopa hahmoista, mutta kokonaisen pelimaailman luominen kaikkine vivahteineen lähinnä hajottaa ajatuksena.

Peleissä on myös musiikkia luomassa tunnelmaa. Niissä on taistelusysteemi ja paljon sellaista teknistä sälää, mistä en oikeasti ymmärrä yhtään mitään. Ne eivät ole minun juttuni, vaikka pelien pelaamisesta nautin todella paljon.

Sen sijaan olisin mielelläni luomassa hahmoja ja kehittämässä peliin mielenkiintoista tarinaa. Käsikirjoittaisinkin mielelläni. Tällainen puuha kiinnostaa hyvin paljon, mutta pelkästään niiden varaan ei rakenneta kuin tekstipeli (ja sekin pitäisi osata ja jaksaa teknisesti toteuttaa).

Unelma omasta pelistä uhkaa siis jäädä pelkäksi haaveeksi, koska oma osaaminen ja into ei riitä kaikkeen. Pitäisi olla liuta tyyppejä, joiden kanssa jakaa tuo unelma. Kaiken lisäksi tyyppien pitäisi olla samoilla linjoilla siitä, minkä tyyppistä peliä ollaan puuhaamassa. Minua kun eivät jaksa kiinnosta Angry Birdsit ja Candy Crushit.

Voipi siis olla, että ajatus on käytännössä mahdoton toteuttaa. Mutta toisinaan sillä on kiva leikitellä. Ja onneksi on tosiaan fanifiktio. Sen kautta pääsen leikittelemään hahmoilla ja tarinoilla mielin määrin.

torstai 19. joulukuuta 2013

Videopostaus: Pelien ostelua

Nämä videopostauksien julkaisut ovat vähän venähtäneet. Tähän vaikutti aika paljon vanhan koneen oikkuilu ja uuden koneen käyttöön siirtyminen, joka sekin voi oman aikansa. Olen saanut myös paremman videoeditointiohjelman, mutten ole vielä oppinut käyttämään sitä, joten tämäkin on itse asiassa tehty vanhalla :D

Pitäisi varmaan kuvata uutta materiaalia, jotta voisi sitten rauhassa perehtyä uuden ohjelman käyttöön. Tosin ensin pitää keksiä tietysti postaukselle jokin järkevä aihe.

Tällä kertaa jutun aiheena oli kuitenkin meillä hyllyissä pyörivien pelien määrä ja niihin käytetty raha.

tiistai 17. joulukuuta 2013

Kameran kanssa Eorzeassa

Moni ilta on venähtänyt pitkäksi miehen kanssa yhdessä Eorzean maisemia kolutessa. Jopa siinä määrin, ettei yksinpelini ole edistynyt lähes ollenkaan. Matkan varrella on tullut myös nappailtua jokunen kuva, joita ajattelin nyt esitellä. Suurimman osan kuvia on ottanut mieheni, koska hän pelaa peliä PC:llä. Grafiikat ovat siis paremmat ja kuvakaappausten ottaminenkin vähän helpompaa kuin PS3:lla ;D

Ul'dah

Kun vaimo on shoppailemassa grindaukseen sopivia kuteita, mies istuu epäilyttävän näköisenä kaupungilla odottamassa.

Eorzean taivasta vasten kehtaa poseerata.

Öistä majakkaa piti jäädä hetkeksi ihan tuijottelemaan, hienolta näytti.

Sitten taas hetki istuskeltiin ja ihmeteltiin Black Brush Stationilla.

Harry Potter -lasit ovat kuuminta muotia Eorzeassa?

Yritin olla sulttaani, kunnes totesin, ettei turbaanit vaan ole minun juttuni.

Hottis merirosvokapteeni, johon olisi mieluusti tutustunut paremmin, mutta nainen ei valitettavasti suostunut keskustelemaan kenenkään (tai ainakaan minun) kanssa.

Ja välillä toisinpäin... vaimo odottaa, kun mies päättää puhua ihan jokaiselle kaupungissa.

Okei, ostihan se aika siistin kaavunkin siinä ohessa...

Omat vaatteeni eivät olleet niin edustavat, mutta suojasivathan ainakin hyvin.

Tässä tehdään taikoja!

Ja sitten palataan yhdessä kotiin.


Chocobolla ratsastaminen on myös validi liikkumisvaihtoehto :)

Metsästä löytyi söpöjä keijukaisia.

Mies sen sijaan löytyi myöhemmin kapakasta istumasta <_<

Upea maisema, josta piti räpsäistä kuva.

Olen aivan varma, että tuo mölli vielä havahtuu ja käy päälle!

Camp Drybonessa tapahtui jotain kummallista... mitä? En tiedä vieläkään.

Upea maisema jälleen

Löysin oluttynnyrin ja päätin hyödyntää sitä.

Ja sitten mentiin taas!

Eorzean Hunks esittäytyy!

Hottis yellowjacket kissatyttö <3

Limsa Lominsaa iltasella

Kovan kohtalon kokenut linna?

Laiturilla oli (lähes) alaston kalastaja :D

Päivän päätteeksi istuttiin kapakassa.

Ja sinne se mies taas karkasi, kun vaimo oli jo mennyt majatalohuoneeseen nukkumaan...

Loppuun vielä tyylikkäimmät poseeraukseni. Pitihän nekin toki ikuistaa :D