sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Aikaninjailua

Eilen ja toissapäivänä ei ehtinyt blogiin raapustella. Perjantaina pelaaminen meni niin myöhään, ettei kirjoittaminen enää tullut kysymykseenkään. Lauantaiaamuna puolestaan oli japanin tunnit ja illalla taas pelaaminen venähti. Siksipä siis hetken hiljaisuus. On myös mahdollista, että jatkossa taas postaukset tulevat harvempaan, koska loma on lusittu ja arkena ei aika yksinkertaisesti riitä kaikkeen.

Perjantaiaamu hujahti blogiin raportoidessa ja erinäisissä muissa puuhissa, joten itse asiassa tartuin ohjaimeen vasta kolmen pintaan. Siitä eteenpäin olin kuitenkin ahkera aikaninja.

Koska edellisellä kerralla en ollut saanut suoritettua Yusnaan pääjuonitehtävää loppuun, se oli tämän päivän listalla. Sitä ennen kävin kuitenkin Wildlandsilla moikkaamassa Sazhia, koska tehtävää pystyi edistämään vasta iltakuudelta ja minulla oli 12 tuntia tehokasta aikaa käytettäväksi kaikkeen muuhun.

Tässä vaiheessa peliä kuitenkin tuli vahvasti tunne, että aikaraja tökkii. Koko ajan on joko kiire tai sitten pitää odottaa, että jotain tapahtuu / pääsee itse tekemään jotain. Toki tyhjät välit voi ja kannattaakin käyttää sivutehtävien tekemiseen, mutta sivutehtävät ovat aina sivutehtäviä eivätkä pidä mielenkiintoa yllä yhtä vahvasti kuin pääjuonen kanssa puuhaaminen. Ainakin siis omalla kohdallani näin. Muiden pelaajien puolesta en voi puhua. Varmasti löytyy myös joku, jolle sivutehtävät ovat ne koko homman suola.

Hopen kanssa Arkissa

Enemmän tai vähemmän yllättäen Sazhin luona vierailu avasikin uuden (ja ilmeisesti viimeisen) pääjuonitehtävän. Dajh on menettänyt sielunsa, joka on hajonnut viiteen osaan. Lightin tehtäväksi jää kerätä nämä osaset ja tuoda ne takaisin Sazhin luokse. Lumina puolestaan on luovuttanut Sazhille laatikon, johon palaset laitetaan yhdistymään, kunnes ne siirtyvät yhtenä kokonaisuutena takaisin Dajhin ruumiiseen. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, ettei poika ole kuivunut, mädäntynyt tai mitään muutakaan, vaikka on ilmeisesti jo useamman vuosisadan maannut tiedottomana.

Ensimmäinen sielun pala löytyi maahan rysähtäneen, myös kaksikon kotina toimivan, ilmalaivan vierestä. Yhden olin tietämättäni jo hankkinut Fangin kanssa aavikkoa kolutessani (löytyy majakan läheltä afropäiseltä cactuarilta, jos joku tätä tietoa kaipaa). Jäljellä oli siis reilusti päivää ja kolme sielunpalaa, joita lähdin metsästämään.

Lähin oli saatavissa Chocolinalta, jonka puheille ratsastin saman tien. Tietenkään Chocolina ei sitä voinut suoraan luovuttaa vaan halusi palkkion minulta. Hämmästyksekseni tarvittava esine löytyi jo minulta. Ei aavistustakaan, mistä olin sen onnistunut hankkimaan, mutta säästyinpähän ympäriinsä juoksentelulta tältä osin.

Seuraava oli saatavilla Soul Seed Traderien johtajalta Luxerionista. En ole tainnut puhua Soul Seedeistä aiemmin, mutta ne ovat siis pieniä sielunsiemeniä, joita voi löytää kaaoksen valtaamista paikoista. Ne voi napata mukaansa ja myydä kohtuulliseen (400 giliä kappaleelta) kauppiaille, joita löytyy maailmasta neljä kappaletta. Kauppiaat välittävät siemenet eteenpäin jollekulle... joka sivumennen sanoen tuskin tekee niillä mitään hyvää. Koko bisnes kuulostaa sen verran epäilyttävältä, että veikkaan Luminan olevan sen takana. Ja se likka ei taatusti tee mitään positiivista sieluparoille. Mutta minkäs teet, kauppaa on käytävä, jos pelissä meinaa edetä.

Kyseinen kauppias oli samaa maata Chocolinan kanssa. Eli sielunpala oli saatavissa vaihtokaupalla: x määrä Soul Seedejä ja Moogle's Fragment, jonka siis voi saada mooglejen kylästä syvältä eräästä metsästä ainoastaan yöaikaan, joilloin siellä vaeltaa tavallista hankalampia möllejä. Siemenet olin jo toimittanut, joten se ei tuottanut ongelmaa. Sen sijaan mooglejen kylään ei ollut mitään asiaa puolenpäivän aikaan. Siispä tehtävä hyllylle odottamaan parempaa päivää.

Jatkoin viimeisen sielunpalan perään. Se oli saatavissa Yusnaanin Slaughterhousesta, mutta valitettavasti kävi ilmi, että kyseinen paikka on auki vasta iltaseitsemästä alkaen. Käytännössä tämä tarkoitti senkin johtolangan hylkäämistä toistaiseksi. Tein sitten välissä parit muut sivutehtävät, kunnes suunnistin kello kuudeksi Yusnaan pääjuonen perään.

Vuorossa oli rasittava juoksentelu kohti Snow'n palatsia. Sinne tosiaan piti livahtaa takakautta. Valitettavasti Lumina puuttui kuvioon ja onnistui heittämään minut pois reitiltä. Tosin sen takia löysin ID-kortin, jolla pääsin palatsialueelle sisään ilman takakautta kiemurtelua. Silti ei voi sanoa, että itse palatsiin pääseminen olisi ollut helppo projekti.

Tätä varten jouduin mm. metsästämään ilotulitteita ja värväytymään pääosan esittäjäksi. Teatteri paljastui varsin epämääräiseksi rekrytoijaksi, sillä minun piti itse hankkia roolivaatteeni osallistumalla Slaughterhousen tappavan vaaralliseen kamppailuun. Onneksi se oli helppo nakki. Sain sekä mekon että Dajhin sielunpalan yhdellä iskulla (okei, neljällä taistelulla).

Hieno mekko hankittu
Kun olin saanut mekon, minulle jäi yllättäen viisi tuntia ylimääräistä aikaa, ennen kuin näytelmä alkaisi. Näytelmän loppukohtauksen aikana oli siis tarkoitus päästä ilotulituksen säestämänä livahtamaan palatsiin.

Päätin käyttää nämä viisi tuntia tehokkaasti ja lähdin etsimään mooglejen kylää. Tämä tarkoitti teleportailua ja pienoista kilpajuoksua ajan kanssa, mutta mikäs sen hauskempaa. Sain kuin sainkin Moogle's Fragmentin ja ehdin vaihtaa pari sanaa mooglejen kanssa.




Mooglejen kylä oli hauskan näköinen paikka, mutta valitettavan pieni. Olisin viihtynyt siellä pidempääkin, mutta tekemistä oli lopulta aika vähän. Sinällään sarjan mooglet eivät aivan ole minun makuuni. Kuten mies totesi, ne näyttävät alienvauvoilta. Ne eivät ole sellaisia suloisen pörröisiä kuin aiemmin ovat olleet. Tylsää.

Kylästä suunnistin takaisin Luxerioniin, jossa kävin vaihtamassa saaliin Dajhin sielunpalaan. Nyt ne olivat kaikki koossa. Tuossa kohtaa kello alkoi olla sen verran paljon, että jouduin kiirehtimään Yusnaaniin ja murtautumaan palatsiin. Aika tuli siis käytettyä erittäin tehokkaasti.

Palatsiin pääsin helposti näytelmän ja ilotulitteiden avulla. Välivideo oli näyttävä ja kenties paras osuus koko tehtävässä ylipäätään. Sitä seurasi epämiellyttävä putkijuoksu palatsin synkillä käytävillä (itse en rakentaisi noin epämiellyttävää paikkaa). Turhaumus vain kasvoi, kun löydettyäni Snow'n piilopaikan Light ja Hope totesivat, että sinnehän ei muuten pääse ilman apuvälineitä. Tämä tarkoitti lisää putkijuoksua, kunnes onnistuin löytämään Serah'n kihlakaulakorun, jonka avulla lopulta oven sulkenut taika saatiin murrettua. Hieman myöhemmin Snow totesi, että oli järjestänyt asian tarkoituksella niin, että vain oikea Lightning osaisi tulla paikalle. Ööh... okei?

Tästä kommentista huolimatta Snow ei ollut valmis luovuttamaan vaan halusi Lightin tappavan hänet. Ei tietenkään niin, että olisi vain pysynyt kiltisti paikoillaan ja antanut teloituksen tapahtua. Sehän olisi ollut liian helppoa. Toisaalta Light ei muutenkaan ollut halukas tappamaan Snow'ta. Luonnollisesti tämä johti suureen ja tiukahkoon taisteluun, jonka kuitenkin voitin ja jopa paremmin arvosanoin kuin edelliset bossimatsit.


No, syytäkin toki oli, koska kyseessä oli pääjuonen kakkostehtävä :D Olisi ollut jo suorastaan huolestuttavaa, jos en olisi pärjännyt Snow'ta vastaan.

Taistelua seurasi vielä eeppinen Snow'n pelastaminen häneltä itseltään. Mokoma kun oli mennyt muuttumaan Cie'thiksi. Tähänkin luonnollisesti toimi pari nyrkin iskua, toivominen, Serah'n korun heiluttelu ja tytsin nimen mainitseminen. Nyt Snow on sitten ennallaan ja jäi huolehtimaan Yusnaanista viimeisiksi päiviksi. Sielujen pelastus jääköön edelleen Lightningin hartioille.

Snow'n pieksämisen jälkeen aikaa oli vielä parisen tuntia jäljellä, joten päätin taas ninjailla. Ensimmäisenä kohteena oli Sazh. Kävin palauttamassa sielunpalat ja sain kuin sainkin saman vuorokauden aikana suoritettua loppuun kaksi pääjuonitehtävää, mikä paikkasi kivasti sitä yhtä päivää, jolloin en saanut yhtään.

Nyt aika oli jo oikeasti kortilla, mutta jotenkin onnistuin ninjaamaan itseni myös mooglejen kylään ja nappaamaan sieltä pari sivutehtävää. Sitten Hope teleporttasikin minut takaisin Arkkiin. Juoni ei hirveästi siellä edennyt, mutta sain taas päivän lisää varastoon. Vielä pitäisi yksi saada (eli Caius voittaa), jotta kolmetoista päivää olisi kasassa.

Tästä huolimatta vietin lauantain pelkästään sivutehtävien parissa. Ei huvittanut vielä yrittää Caiusta uudestaan. Kenties sitten seuraavalla pelikerralla...


Lauantaina liikenteeseen lähdettiin uusissa teräsbikineissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti