sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Hyi, näitä hahmoja

Koko viikon oli suunnitelmissa pelata Tales of Xilliaa, mutta sitten tuli kaikenlaista eikä pelikoneen ääressä ehtinyt viihtymään. Ei se mitään, onneksi aina toisinaan sitä aikaakin löytyy.


Heti alkuun kierreltiin lumisten vuorten kaupunkia, jonka nimi ei jäänyt mieleen. Nimimuistini alkaa olla jo eeppisen huono, en meinaa muistaa tässä pelissä juuri mitään kaupunkien nimiä. Joka tapauksessa kaupunkikierroksen ja Elizen uhmakohtauksen jälkeen päästiin myös vihdoin tapaamaan Auj Oulen (haa, muistinpas!) kuningasta.

Eräät ihmiset ovat sanoneet minulle, että pitäisin luultavasti Gaiusista eli tuosta kyseisestä kuninkaasta. Myönnettäköön, että hän on sillä tavalla hyvännäköinen, että voisi vedota minuun. Mutta miksi ihmeessä pitäisin tuollaisesta mulkusta kusipäästä? Ööh... Ei kiitos, koko äijä voisi painua niin pitkälle kuin pippuri kasvaa. Herran käytös oli sitä luokkaa, ettei lopulta herättänyt minkäänlaisia kuumotuksia hyvästä ulkonäöstä huolimatta. Myös hänen mustahiuksinen lakeijansa (jonka nimi ei luonnollisesti jäänyt mieleen :D) näytti oikein hyvältä, mutta siihen se sitten jäikin. Kumpikaan ei ollut edes sillä tavalla tyylikäs pahis, että olisi vedonnut minuun sillä puolella. Noup, ei fanityttökohtausta tällä kertaa.

Myönnän, että olen joskus aika paljonkin pahisfanityttöillyt, mutta tällä hetkellä yksinkertaisesti itserakkaat mulkerot eivät vain iske. Pahis voi silti olla hyvä, mutta ei se tarkoita, että hän olisi ihmisenä tai persoonana minun makuuni. Tietysti voi olla, että myöhemmin Gaiusista paljastuu erilaisia puolia ja hänellä onkin esimerkiksi tosi hyvä syy olla tuollainen ärsyttävä idiootti, mutta sitä ennen en ole valmis liputtamaan hänen puolestaan.

Valitettavasti myös Alvinin pisteet ropisivat viemäriin, ne vähäisetkin, mitä vielä oli jäljellä, kun hän asteli yllättäen Gaiusin rinnalle. Joo, varmaan hänelläkin on joku superhyvä syy, mutta en oikeastaan enää edes välitä. Jos olisin Milla, toivottaisin jätkän huitsin kuuseen tai vetäisin turpaan. Ei paljon kinosta, mitä Alvinilla on sanottavana puolustuksekseen.

Alvin on ajoittain ihan hauska, esim. kiusoitellessaan Elizeä. Valitettavasti hän ei vain tunnu tietävän itsekään, mitä haluaa vaan yrittää pelata kaikkien pussiin aina sen mukaan, mikä on hänelle itselleen hyödyllistä. Se ei tee hyvää vaikutusta vaan kasvattaa ainoastaan ärtymystäni kyseistä hahmoa kohtaan. Hän on kyllä auttanut aina toisinaan, mutta myös puukottanut räikeästi selkään. Herran siis vaikuttaa kunnon ihmisperseeltä, joka ei enää onnistu keräämään sympatiaa edes "yhyy, äitini on pahasti sairas" -kertomuksillaan. En siis tajuakaan, miksi muut hahmot antavat loputtomasti anteeksi.

Tarkoitus ei ole sanoa, että esimerkiksi Alvin olisi huono hahmo. Päinvastoin hän on erittäin hyvä ja toimiva hahmo, mutta ei ainakaan tällä hetkellä yhtään minun makuuni. Gaiusista en osaa vielä sanoa juuta tai jaata hahmon toimivuuden osalta, sillä hän on saanut aika vähän ruutuaikaa. Joka tapauksessa en kummastakaan miehestä tällä hetkellä suuremmin perusta. Katsotaan, miten tulevaisuudessa käy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti