maanantai 17. marraskuuta 2014

Wii U tuli taloon

Toista blogiani ja/tai Twitteriäni seuraavat ovatkin varmaan jo kartalla siitä, että meille kotiutui Wii U viikonloppuna, kun oltiin sopivasti Tampereella ja Verkkokaupassa tuli vierailtua. Yhtään peliä meillä ei konsolille vielä ole, mutta ehtiihän noita hankkia. Siihen asti voi hyvin pelailla Wiin pelejä ja vähän jo mietinkin Xenoblade Chroniclesin testailemista. Saa nähdä, miten aika riittää.

Wii U:n hankinta ei ollut helppoa. Ensin piti päättää, mikä versio ostetaan. Lopulta päädyttiin ihan perusversioon ilman mitään pelejä. Mariocart-versiota kyllä mietittiin tovi, mutta minä en ole niin kiinnostunut kyseisestä pelistä, että siinä olisi ollut järkeä. Voisihan sitä joskus kokeilla, mutten usko, että siitä omaa suosikkia tulisi.

Ensimmäinen ylläri laatikkoa avatessa oli, että virtapistokkeet eivät olleetkaan Suomen sähköverkkoon istuvia. En tiedä, minkä maan versioita mahtoivat olla, mutta kolme piikkiä niissä joka tapauksessa oli. Liekö sama ongelma kaikissa versioissa vai vaan tässä perussetissä? Onneksi sentään paketista löytyivät myös sovittimet, joiden avulla laitteen saa verkkovirtaan kiinni, mutta onpahan harvinaisen typerää. Kai tuossa silti jokunen euro kuluissa säästettiin, kun tällainen purkkaratkaisu tehtiin. Ei silti pisteitä kerännyt meiltä.

Seuraava hauskuus paljastui kotona, kun oli aika ottaa laite käyttöön. Sitä ennen toki piti siirtää Wiiltä tiedot, mikä ei sitten ollutkaan taas niin yksinkertainen toimenpide kuin olisi voinut kuvitella. Tiedonsiirto tapahtuu muistikortin välityksellä, mikä kävi järkeen, mutta turhan monimutkaista hommasta oli tehty.

Olisi epäilemättä pitänyt jutella Verkkokaupassa myyjän kanssa, sillä ei tajuttu ostaa Wii U:lle omaa muistikorttia. Wiistä löytyvä oli auttamattomasti liian pieni. Tietenkään ylimääräisiä kortteja ei nurkissa pyörinyt, joten mies sai sitten vielä sunnuntai-iltapäivän kunniaksi lähteä ostoksille. Kaupoissa ei ollut kovin suurta valinnanvaraa vaan piti tyytyä siihen, mikä auki sattui olemaan. Samalla sai huomata, että muistikorttien hinta oli pompsahtanut melkoisesti siitä, kun edellisen kerran ollaan sellaista ostettu.

Kortti kuitenkin saatiin ja päästiin säätämään konsolien kanssa. Se piti ensin käyttää Wii U:ssa ja vasta sitten saattoi tiedot ottaa Wiiltä. Tämä oli minusta kummallista, mutta kai siihen sitten jokin tekninen syy on. Tiedonsiirto oli myös turkasen hidasta (samoin päivitysten lataaminen Wii U:un hermoja syövä operaatio), mutta ainakin sen ajan sai tuijotella söpöä Pikmin-animaatiota. Allekirjoittanut eläytyi siihen taas oikein täysillä... mikä lie saanut aikaan tällaisen herkistelyn.

Nyt on vihdoin Wii U saatu Wiin tilalle hyllyyn ja jopa toimintakuntoon. Ei voi silti sanoa, että homma olisi käynyt täysin kivuttomasti. Osa haasteista tosin oli ihan omaa mokaa, mutta ihan kaikki ei meidän piikkiinkään mene. Esim. nuo päivitysten yms. uskomattoman pitkät latausajat jaksavat nopean netin taloudessa kummastuttaa yhä uudestaan. Pleikkarin kanssa kun tällaisia ongelmia ei ole, vaikka siellä päässä sitten Store taas tökkii jatkuvasti. Täydellistä ei näköjään voi saada.

Mutta joo, nyt vielä odotellaan joulua ja mahdollisia pelilahjoja. Sen jälkeen täytyy katsella, miten itse täydentää kokoelmaa. Itseäni houkuttaisi tällä hetkellä Xenoblade Chronicles X, mutta mies taitanee kallistua enemmän Zeldan puoleen.

4 kommenttia:

  1. No olipas hankala alku :D Olen itsekkin säästämässä kyseiseen laitteeseen ja nämä asiat on hyvä tietää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei ollut siitä helpoimmasta päästä tämä operaatio :D

      Poista
  2. Jaa´a. Saa nähdä jos itse tulee tämä kenties joskus ostettua, kun se Zelda saapuu. Tällä hetkellä 3DS riittää minun Nintendo tarpeeni täyttämään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 3DS:lle on kyllä niin paljon kivoja pelejä, että sillä varmaan tosiaan pärjää aika pitkälle :)

      Poista