keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Level up!:n vuosi

Olen kirjoitellut tätä blogia vuodesta 2011, joten nyt alkaa neljäs vuosi jo hiljalleen täyttyä (varsinaiset synttärit ovat sitten maaliskuussa). Blogihan starttasi tuolloin nelisen vuotta sitten nimellä Final Fantasy -päiväkirjat enkä tuolloin mistään muusta kirjoittannutkaan kuin kyseisestä pelisarjasta. Vuosien varrellakaan sanottava siitä ei ole loppunut, mutta välillä on kiva puhua muistakin peleistä. Siksipä vuoden 2013 alkuun otin blogille uuden suunnan ja nimen.

Ja tässä sitä ollaan. Level up! on jatkanut jo kaksi vuotta. Aika on kulunut kamalan nopeasti ja toisaalta en malttaisi odottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kuitenkin ennen kuin voi katsetta suunnata tulevaan, on hyvä kurkistaa hieman menneeseen.

Eli mistä oli vuosi 2014 tehty?



Tammikuu

Vuosi alkoi Lightning Returnsin demolla, joka ei tehnyt minuun syvää vaikutusta. Tosin suhtautumiseni koko FFXIII-saagaan oli tuossa vaiheessa aika nihkeä, mikä saattoi vaikuttaa mielipiteisiini.

Tammikuussa tuli myös telottua jalka, minkä takia saikuttelin töistä. Ja mikäpä sen parempaa puuhaa saikulla on kuin pelaaminen. Varsinkin silloin, kun et saa kävellä yhtään enemmän kuin on pakko, mutta olo on kuitenkin ihan hyvä ja pirteä. Niinpä aloitin Bravely Defaultin ja rakastuin.


Helmikuu

Helmikuun alun hakkasin vielä into piukeana Bravely Defaultia, mutta Lightning Returnsin kävin noutamassa pelikaupasta heti ilmestymispäivänä. Kyseinen viikonloppu meni vielä Desucon Frostbite -huminoissa, mutta niiden jälkeen elämä oli silkkaa pelaamista. Olin taktikoinut ja varannut talvilomani tuolle ystävänpäivän jälkeiselle viikolle enkä sitten paljon muuta tehnytkään kuin pönötin sohvalla ohjain kädessä. Voi sitä parhautta!

Lightning Returnsia pelatessa mielipiteet pelistä vaihtelivat laidasta laitaan, mutta mitään suunnatonta inhoa en lopulta sitä kohtaan kehittänyt. Edellisen osan perusteella, kun vähän pelkäsin, että niin voisi käydä.


Maaliskuu

Pelasin Lightning Returnsin loppuun ja siitä jäi jopa ihan hyvä maku suuhun. Lisäksi heittelin pelialasta haaveileville kouluttautumisvinkkejä ja meille kotiutui PS4, jolle ei vieläkään ole tullut hankittua kovin montaa peliä.


Huhtikuu

Blogissa alkoi olla hiljaista, sillä en pelaillut juuri muuta kuin Final Fantasy XIV: A Realm Rebornia enkä oikein tiennyt, mitä olisin siitä kirjoittanut. Mies lunasti joululahjansa ja aloitti Final Fantasy X:n HD Remastered -version pelaamisen. Sitä seurailin aktiivisesti vierestä ja alkuun ajattelin, että voisin sen pelata itsekin, mutta en ole koskaan ollut suuri kympin fani, joten kyseinen peli kahdesti saman vuoden aikana olisi ollut hieman liikaa.

Jonkin verran pelailin kuukauden aikana kuitenkin Bravely Defaultia eteenpäin ja yhden illan jaksoin Final Fantasy XII: International Zodiac Job System -pelin Strong modea tahkota.


Toukokuu

Kysymys kuuluu, mitä toukokuussa oikein tapahtui? Muistan vetäneeni itkupotkuraivarit siitä, että A Realm Reborn syö koko elämän ja siinäpä se. Töissä oli kiirettä, kaikki väsytti ja bloggaaminen ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.


Kesäkuu

Tästä kuukaudesta jäi käteen oikeastaan vain E3-messut, joiden uutisia seurailin ainakin hitusen innokkaasti. Pelaamisen suhteen pidin kuitenkin edelleen taukoa ja päätettiin miehen kanssa toistaiseksi lopettaa A Realm Rebornin pelaaminen. Ajoittain kadun tuota päätöstä, mutta toisaalta se peli on sellainen aikasyöppö, etten ehdi sitten muuta, jos siihen taas tartun. Ja kun tässä maailmassa on niin paljon muutakin, mitä haluan tehdä, ja hyviä pelejä pelattavaksi.


Heinäkuu

Havahduin siihen, että nyt ei oikeasti pelaaminen maistu ja jäin pohdiskelemaan asiaa. Bravely Defaultia kuitenkin pelasin satunnaisesti, mutta senkään suhteen en ollut enää niin innoissani kuin alkuvuodesta.


Elokuu

Kesälomat oli lusittu ja olo ehkä hitusen levänneempi kuin kesän alussa. Tein ryminällä paluun blogin pariin. Kyselin hieman postaustoiveita lukijoilta ja päätin vihdoin raapustaa loppuun kauan sitten aloittamani sarjan FF-hahmoista.

Kävimme myös Eorzeassa pyörähtämässä, kun pelissä oli vuosipäivän kunniaksi mahdollisuus häröillä ilmaiseksi. Minä innostuin, mies ei, joten pelaaminen jäi kuitenkin yhteen kertaan. Ehkä ihan hyvä niin, vaikka välillä vielä houkuttaisi ajatus kunnollisesta paluusta. Saapa nähdä, koska sorrun.


Syyskuu

Syksy ei hidastanut uudelleen löydettyä bloggausintoa vaan jatkoin ahkeraa postailua. Syyskuussa tartuin ensimmäistä kertaa ikinä Tales of -sarjaan ja hankin myös Theatrythm Curtain Callin, jonka nimesin Nakutus kakkoseksi sen vaikean nimen vuoksi. Kävin myös Final Fantasy -konsertissa ja Final Fantasy -musiikkipaneelikeskustelussa.

Syyskuu oli myös hyvä kuukausi aloittaa massiivinen postaussarja Final Fantasy -peleistä. Tarkoituksena on pohtia, onko sarja mennyt parempaan vai huonompaan suuntaan. Käsittelen asiaa useita eri näkökulmista, ennen kuin suostun antamaan lopullisen tuomioni. Sarja on edelleen kesken, sillä jokaisen postauksen kirjoittaminen on työlästä. Mutta ovat ne kuitenkin tulossa!


Lokakuu

Tämä syksyinen kuukausi oli käytännössä Tales of Xilliasta tehty. Yhden kerran hairahduin takaisin Lightning Returnsin pariin ja aloitin new game +:n. Tämä oikeastaan vain siksi, että esittelin peliä kaverilleni. En nimittäin enää sen jälkeen ole sitä käynnistänyt, vaikka se ihan kiva peli onkin.

Tales of Xillia osoittautui ihan kivaksi kokemukseksi. Parasta oli istua yhdessä miehen kanssa sohvalla ja taistella tietämme kohti seuraavaa määränpäätä.


Marraskuu

Pelasimme edelleen Tales of Xilliaa. Se ei missään vaiheessa koukuttanut niin paljon, että olisin tuntenut pakottavaa tarvetta pelaamiseen, mutta ihan kivasti sen parissa ilta vierähti. Sen lisäksi mies hankki uuden Tomb Raiderin PS4:lle. Olin joskus haaveillut sen pelaamisesta, mutta se osoittautui mahdottomaksi tai vähintäänkin se olisi ollut kohtalokasta ohjaimelle. Säikyin aivan liikaa erinäisiä kohtauksia kyseisessä pelissä.

Kuun puolessavälissä käväisimme Verkkokaupassa hakemassa uuden jäsenen konsoliperheeseemme. Valitettavasti meillä ei vielä ollut kyseiselle laitteelle pelejä, mutta onneksi pukki muisti meitä seuraavassa kuussa.


Joulukuu

Tales of Xillia puhutti vielä, vaikka olimme sen edellisessä kuussa pelanneet loppuun. Sen myötä innostuin kaivamaan Star Ocean: First Departuren naftaliinista ja jatkoin sen kanssa pakertamista. Iso osa ajasta tosin tuli ihan vain tuijoteltua, kun mies pelasi ensin uuden Tomb Raiderin loppuun ja sen jälkeen Anniversary, josta jatkoi Underworldiin.

Kuukauden tietenkin kruunasi joulupukin vierailu, joka toi muutaman pelillisen lahjuksen. Loppukuu menikin aikalailla Wii U:n pelien parissa. Mies pelaili aika paljon, mutta välillä minäkin olin mukana.

Vuosi on vierähtänyt kaiken kaikkiaan todella nopeasti. Odotan jo innolla seuraavaa pelivuotta, koska tulossa on ainakin Final Fantasy Type-0, kenties jotain muutakin, minkä vuoksi tarttua ohjaimeen.

Tässä kohtaa haluan toivottaa kaikille oikein onnellista uutta vuotta!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti