tiistai 6. tammikuuta 2015

Talesia koko päivän edestä

Eilinen hujahti pelatessa. Tein muutakin, mutta päällimmäiseksi jäi tunne, että sohvaa tuli kulutettua ohjain kädessä aika monta tuntia. En muistanut tarkistaa pelikelloa lopettaessani, mutta veikkaan, että kokonaisuudessaan tuli pelailtua 6-7 tuntia.


Kun pelaa tuollaisen putken, on tosi vaikea keksiä enää koherenttia sanottavaa. Siinä ehti nähdä niin monta juonenkäännettä, että on hankala keskittyä yksityiskohtiin. Ja onko sellainen tarpeenkaan? Ehkä sen sijaan poimin tämän hetken yleisiä fiiliksiä ja ajatuksia.

Hahmoista

Lloyd, Colette ja Genis ovat tällä hetkellä sellainen suhteellisen neutraali kolmen kombo, joka aina välillä heilauttaa ärtymysmittarin punaisen puolelle. Siedän heitä, mutten erityisemmin pidä heistä. Toisaalta minulla ei ole syytä vihatakaan, mutta jotenkin en jaksa uskoa, että tästä enää mitään ehdotonta rakkautta tulee. Lloyd on liian idiootti, Colette liian marttyyrihyvis ja Genis liian nappula. Toki jos he tuosta fiksuuntuvat, voin antaa heille vielä uuden mahdollisuuden.

Raine on alkanut myös painella nappuloitani ja aika lujaa. Fanityttöily ei haittaa (olisin tekopyhä, jos se haittaisi) ja hän voisi olla kiva, fiksu aikuinen, mutta... Noh, minä nyt en vain voi sietää lasten pahoinpitelyä. Fyysinen kurittaminen jatkuvasti aivan mitättömistä pikkusyistä saa minun oloni todella epämukavaksi. Tekisi mieli tarttua naista paidankauluksesta ja sanoa suorat sanat. Ei lyödä, mutta pikkuisen ravistella ja kehottaa kalppimaan matkoihinsa, jos ei osaa käyttäytyä. Vaikken erityisemmin pidä Lloydista ja Genisistä, ei minusta ole oikein paiskoa heitä päin näköä jokaisen pienimmänkin typerän kommentin takia. Rainen kasvattajan taidot ovat olemattomat.

Kenties Rainen käytös on maailmanaika huomioon ottaen hyväksyttävää. Kenties tässä on kulttuurillisiakin eroja. Ja kenties joku pitää tätä huumorina. Minulla on silti mooglepipo niin kireällä, etten niele tätä purematta. Niin kauan kuin Raine jatkaa kyseenalaisten kasvatusmetodiensa käyttämistä en voi pitää hänestä. Piste.

Kratos sen sijaan on nostanut pisteitään (paitsi hänkin voisi kyllä joskus tarttua Rainea ranteesta ja käskeä lopettamaan typeryydet). Jostain syystä pidän hänestä hetki hetkeltä enemmän, vaikka hän toisinaan on töykeä. Hän on kuitenkin oikeasti aikuinen mies ja osaa kantaa vastuunsa epäilyttävästä ammattivalinnastaan huolimatta. Näen hänessä jotain samankaltaista Final Fantasy VII:n Vincentin ja Final Fantasy X:n Auronin kanssa, mikä nyt ei ainakaan ole pahitteeksi hänelle. Veikkaan myös, että hänelläkin oma synkkä salaisuutensa, mutta toivotaan, ettei se ole ihan samaa luokkaa kuin Vincentin tai Auronin. Miehen itsensä takia siis, ei se minua haittaisi.


Sain myös Sheenan vihdoin remmiin. Jumpe, että odotinkin sitä hetkeä ja olin todella iloinen, kun hän vihdoin luopui (kai?) murhasuunnitelmistaan ja päätti taipua tulemaan mukaan. Epäilen, että hänellä on vielä aikomuksena saada estettyä Coletten muuttuminen enkeliksi ja maailman uudelleen luominen, mutta tässä kohtaa peliä epäilen myös, että se tulee olemaan oikea ratkaisu.

Takaisin Sheenaan. Myönnän, että ensimmäisenä kiinnostuin hänestä ulkonäön takia. Söpö ninja, kuka siitä voisi olla tykkäämättä? Kun hänen luonteensa alkoi avautua, tykästyin vain enemmän. Hän on selvästi omistautunut tehtävälleen, on vastuuntuntoinen ja uskollinen, mutta myös räväkkä ja omapäinen. Tämä on varmasti vain oman pääni tuotosta, mutta näen hänessä pikkuisen Final Fantasy VII:n Yuffieta. Hän on ehdottomasti tähän mennessä paras tyttö ™!

(Tahtoisin, tahtoisin tosi kovasti cossata Sheenaa, mutta cossisuunnitelmat ovat nyt kiellettyjä. Ei, ei, ei! En voi nyt alkaa edes ajatella tuon puvun tekemistä!)


Tarinasta

Pelin tarinakin alkaa kuoriutua osa kerrallaan ja tuntuu menevän monimutkaisempaan suuntaan. Minulla on tarinasta vahvat Final Fantasy X -vaikutelmat. Samalla tavalla edetään maailman väliaikaista pelastusta kohti, mutta koko ajan touhua alkaa näyttää aina vain epäilyttävämmältä. Tosin myös vastavoimat, Desianit, herättävät epäilyksiä. Jotenkin en jaksa uskoa, että heidän puuhansa kestävät päivänvaloa. Sitä en sitten tiedä, yrittävätkö hekin omalla, kierolla tavallaan kulkea kohti pelastusta.

Sitten on tämä kuussa tai jossain toisessa ulottuvuudessa asuva toinen porukka, Sheenan väki, josta en sen suuremmin vielä tiedä. Heille ilmeisesti maailman uudelleen luominen ei ole kovin hyvä juttu. Miksi? En osaa sanoa, mutta eiköhän se selviä ajan kanssa. Kenties heidän maailmansa tuhoutuu täysin prosessissa.

Tällä hetkellä uskon, että koko enkelihommeli on samanlainen suuri huijaus kuin Final Fantasy X:ssä Sinin kukistaminen uudestaan ja uudestaan. Colette luultavasti kuolee tai hänelle tapahtuu jotain muuta ikävää prosessissa (johan hän on menettänyt ison osan ihmisyydestään). Tämän lisäksi asiaan liittyy epäilemättä haaroja, joita ei ole vielä täysin paljastettu, mutta jotka Sheenan väki ja mahdollisesti myös Desianit tietävät. Odotan lisäpaljastuksia mielenkiinnolla (ei, niitä ei tarvitse kirjoittaa kommentteihin, otan selvää ihan itse).

Sanoisin siis, että tarina toimii ainakin vielä tässä vaiheessa peliä. Toivon, ettei sen loppu aiheuta minulle samanlaista lässähdysfiilistä kuin Tales of Xilliassa. Tosin tähän asti on menty mielenkiintoisemmalla linjalla, joten toivoa ehdottomasti on.


Pelattavuudesta ja muusta sellaisesta

Alan olla päässyt sinuiksi taistelusysteemin kanssa eikä game overeita ole sadellut jokaisen kulman takana. Jostain syystä peli kuitenkin takkuaa, jos yritän pelata jollakin muulla kuin Lloydilla. Kun vaihdan ykköshahmoksi toisen, peli jostain syystä taistelussa tulkitsee, että meitä on kaksi pelaajaa ruudun ääressä ja kakkoshahmo menee taistelussa semi-auto-asetukselle eikä tee siis juuri mitään. Valikossa näyttää kuitenkin sitä, että päällä olisi auto-asetus. Omituista.

Ja ongelmaa ei siis tietenkään silloin ole, jos pelaamme miehen kanssa kahdestaan. Pelasin ihan onnistuneesti Sheenalla, kun mies oli messissä.

Joka tapauksessa taisteleminen on alkanut sujua ja ehkä hahmon vaihtaminen ei siksikään kannata enää. Olen tottunut paiskomaan menemään Lloydilla. Tiedän, että hahmoja voisi vaihtaa kesken taistelunkin (muistelisin pelin ohjeistaneen siihen alkuunsa), mutta en ole jaksanut kikkailla. Näinkin näyttää pärjäävän... vaikkakin Raine voisi parannella taistelussa vähän aktiivisemmin.

Kamera on sitten taas yksi häiritsevä tekijä. Sitä on jo niin tottunut siihen, että kameraa voi käännellä vapaasti, että rajoitteet tuntuvat rasittavilta. Haluaisin mieluusti sorvata sopivan kuvakulman itse, mutta sehän ei tässä pelissä onnistu. Maailmankartalla kamera myös välillä kääntyy näyttämään Lloydia lähes suoraan ylhäältä päin, mikä on todella epäkäytännöllistä. Noishella ratsastaminen nyt tietysti auttaa tähän, mutta aina se ei ole mahdollista.

Muutenkin tuntuu, että hahmot jäävät jumiin olemattomiin kulmiin eli kääntymisien kanssa saa olla aika tarkkana. Nämä eivät ole ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta herättävät lievää ärtymystä aina ajoittain.

Visuaalisesti peli on vanhahtava, mutta myös viehättävä. Mietin, miksi se on minusta jälkimmäistä ja tulin siihen tulokseen, että pelin maailma ja värit tuovat minulle mieleen Final Fantasy IX:n. Tykkään kyseisen Finalin maailman ulkonäöstä ja erityisesti sen värityksestä, joten ei ihmekään, että tämä iski. Hahmografiikkakin on ehkä hitusen samantyylistä mangamaisuuksineen eli tässä lienee osasyy viehtymykseeni.

Musiikit pelissä ovat mielestäni hitusen tylsähköt eikä mikään kappale jää erityisesti mieleen. Pääasia silti on, että ne eivät ärsytä. Mieluummin vähän huomaamattomammat musiikit kuin tosi mieleenpainuvat ja hermoja repivät.

Kaiken kaikkiaan kokemus on edelleen positiivinen. Pikkuvikoja löytyy, mutta niiden kanssa pystyn elämään. Olen ehkä turhankin innoissani, mutta viimeaikaiset pelielämykset ovat olleet vähän vaisuja, joten tämä on hyvää vaihtelua.

2 kommenttia:

  1. Mahtavaa kun pääset pelaamaan tätä Talesia. Tämä on minulle aivan ehdoton klassikko ja paras peli ikinä, joten voi olla että näen vielä punaista kun luen näitä sinun postauksia tästä pelistä! :,D Mutta toivottavasti pidät siitä ja huomaat kuinka hahmot muuttuvat matkan varrella ja ymmärrät pelin olevan jo yli 10 vuotta vanha. :) Tuskin maltan odottaa kertomuksias ja tuntemuksias tästä pelistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :)

      Tarkoitus ei missään nimessä ole saada ketään näkemään punaista blogipostauksilla, mutta tykkään olla suorasanainen sen suhteen, mitä mistäkin pelistä ja hahmosta ajattelen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että näkemykseni olisi absoluuttinen totuus vaan kertoo enemmän omasta maustani kuin kohteen hyvyydestä tai huonoudesta.

      Tähän asti olen ainakin pelistä tykännyt :) Poden allergiaa tietynlaisten hahmojen suhteen, mutta se ei tarkoita, että varsinaisesti pitäisin hahmoja huonona. Monesti myös se, että joku hahmo ärsyttää, on merkki siitä, että hahmo on tehty hyvin. Sehän herättää silloin pelaajassa tuntemuksen.

      Olen myös tietoinen pelin iästä, nou hätä. Tiedän sen vaikuttavan asioihin ja erityisesti juurikin noihin ongelmiin kameran yms. kanssa. En kuitenkaan pidä sitä isona haittana, kun monesti olen myös näistä vähän vanhemmista peleistä tykkäillyt.

      Lisää postauksia on varmasti tulossa, vaikka loman päättyminen epäilemättä hieman hidastaa ja rajoittaa pelaamista :D

      Poista