torstai 19. helmikuuta 2015

Petolliset punapäät

Viime viikko oli älyttömän kiireinen ja hujahti käsistä kaiken maailman juttujen parissa, mikä tarkoitti pyöreää nollaa pelikonsolin ääressä vietetyissä tunneissa. Tämä on vähän harmikin, koska ihan oikeasti haluaisin saada Tales of Symphonian jo pelattua läpi, mutta sitten tulee kaikenlaista hommaa, millä on deadline, ja... niin, kyllä te tiedätte nämä aikuisen elämän kiireet.

Eilen kuitenkin ehdin taas pariksi tunniksi istua sohvalle ja tarttua ohjaimeen. Tässä kohtaa mahdollisille uusille lukijoille tiedoksi, että minulla on tapana raportoida pelikerroistani ja nämä höpinät siis voivat sisältää spoilereita peleistä (kuten blogin oikea laita ystävällisesti varoittaa). Jos kiinnostaa, millaisia ajatuksia Tales of Symphonia on minussa tähän asti herättänyt, voi läjän postauksia käydä lukemassa täältä. Joukossa saattaapi olla jokin muukin Tales-höpinä, mutta pääasiassa linkin takaa löytyy aiemmista pelikerroista kertovia postauksia.


Edellisellä kerralla olin päässyt juonessa kohtaan, jossa Altessalle pitää hankkia lääkäriapua. Mielikuvat olivat hitusen hämäriä, mutta muistin kyllä Kratosista paljastuneet järisyttävät jutut ja olin jostain kuullut (hieno lähde, eikös), että nyt ratkeaa, jääkö Zelos tiimiini ja tekeekö Kratos paluun. Punapäätä siis tarjolla, mutta hieman erilaisissa paketeissa.

Noh, koska fanityttöilen Kratosia hänen ärsyttävästä salakähmäisyydestään huolimatta, odotin tätä hetkeä kuin Sylvarantin väki Pelastuksentorniaan. Sen verran olin opastakin vakoillut, että lääkärikeikan jälkeen ei saanut lähteä kenenkään mukaan, kun porukka tulee pyytämään ulos. Tämä selvä, näin siis toimittiin.

Ensimmäinen mankuja oli luonnollisesti Colette. Minulle tuli tytön puolesta oikeasti paha mieli, kun jouduin torjumaan hänen pyyntönsä lähteä ihastelemaan lumisadetta. Vaikkei hän ole suosikkihahmoni, olen pyrkinyt olemaan häntä kohtaan kuitenkin kiva. Tämä kieltäytyminen ei ollut oikein linjassa sen kanssa.

Seuraavaksi ovea kolkutteli Genis. Hänen kohdallaan kieltäytyminen ei niin haitannut, varsinkin kun vastaukseksikin tuli kiukuttelua. En siis ole Genisillekään missään kohtaa ilkeillyt, mutta ei minulla ollut mitään hinkua toisaalta lähteä hänen matkaansakaan.

Viimeisenä oven taakse ilmestyi vielä Sheena. Olin jo valmistautunut sydäntä murskaavaan kieltoon (Sheenan loukkaaminen ei oikeasti kuulosta edes ajatuksentasolla mukavalta), mutta kappas, ei minulle edes annettu vaihtoehtoja. Lloyd vain lähti Sheenan kanssa pihalle jubailemaan. Ei kai siinä, keskustelu oli herkkis ja ihan  mielenkiintoinenkin, joten ei se minua varsinaisesti haitannut, mutta Kratosia ei sitten näkynyt. Se jäi hieman harmittamaan.

Käsittääkseni tuossa ei kuitenkaan ole mitään tehtävissä (tai ainakaan ei ole enää, kun olen tallentanut jo kohdan päälle), koska Kratosin ilmestymiseen kaiketi vaikuttaa yksi jos toinenkin aikaisemmin tapahtunut. En siis yrittänyt kohtaa enää uudestaan vaan päätin painattaa eteenpäin ja kohti Tower of Salvationia. Olenko jo sanonut, miten paljon inhoan jropetorneja? Tässä pelissä on tätä yhtä tornia aivan liikaa!

Mutta eihän se auta märistä, jos oikeasti meinaa pelin päästä joskus läpi. Torniin vaan ja menoksi. Siellä tulikin sitten useampi tunteita nostattava käänne, joka alkoi Zelosin liivinkäännöllä. Olin oikeasti aivan totaalisen tyrmistynyt, kun Zelos teki kratosit ja kääntyi porukkaa vastaan. Vaikka Zelos on minusta ajoittain suorastaan ällö, olen pitänyt häntä pohjimmiltaan ihan hyvänä tyyppinä. Ehkä salaa jopa tykkään hänestä ihan vähän, mutta mitään en tietenkään myönnä!

Lähdin siis kipuamaan torniin aika mustissa fiiliksissä. Vakuuttelin itselleni, että tässä on jotain takana, ei tämä näin voi mennä. Ja toisaalta samaan aikaan pohdin, että joskos tässä sittenkin tulisi juonenkäänne, joka tuo Kratosin takaisin tiimiini.

Aika äkkiä alkoi kuitenkin näyttää siltä, että lisäjäsenien sijaan tiimi sen kuin harveni. Jokainen porukassa roikkunut jäikin matkalle auttaakseen Lloydia eteenpäin. Ihanaa uhrautuvaisuutta suuremman hyvän edessä, mutta se "En voi jättää sinua!" - "Sinun on pelastettava Colette!" -keskustelu alkoi käydä aika nähdyksi jo toisella kerralla. Sinällään ihan vekkuli kohta, mutta väsyneet aivoni lähinnä toivoivat,että yadayada loppuisi ja voisi vain juosta eteenpäin. Plussaa kuitenkin siitä, ettei paikassa ollut mitään älyttömiä pulmatehtäviä tällä kertaa.

Koko häslinki päättyi tornin huipulle, jossa vähän tökittiin pahiksia miekalla, muttei kuitenkaan itse tapettu ketään. Koska eiväthän hyvikset tee sellaista, vaan pahikset pääsevät päiviltään, kun toiset pahikset ovat pettyneitä heihin. Ja Mithoskin piti taas päästää karkuun sen sijaan, että olisi puukottanut herraa siipien väliin patsastelu- ja selittelyhetken aikana. Ei siis vieläkään eeppistä lopputaistelua vaan tällainen pieni välierä.

Mutta! Zelos palasi kruunuaan kiillotellen takaisin ja kertoi tehneensä kaiken vain saadakseen Lloydille jekkumiekan pitelemiseen tarvittavan kikkareen. Hetken olin iloinen. Olinhan ollut oikeassa ja Zelos oli sittenkin hyvis (tosin se tarkoittanee, etten tosiaan saa Kratosia tiimiin, nyyh).

Jäin kuitenkin miettimään Zelosin toimintaa. Pahikset sanoivat aika selkeästi, että Zelos oli koko ajan vakoillut Lloydin poppoota. Jos Zelos olisi keksinyt kikkareen hankkimissuunnitelmansa vasta nyt yhtäkkiä, ei tuollaista väitettä olisi kuultu. Pahikset olisivat varmasti suhtautuneet häneen hyvin epäluuloisesti, jos hän olisi yhtäkkiä vain kääntynyt heidän puolelleen.

Tämä tarkoittaa, että Zelosin on täytynyt toimia vähintäänkin kaksoisagenttina. Kenties hän on halunnut auttaa Lloydia, mutta on myös mahdollista, että hän on oikeasti vakoillut ja ollut valmiina toimittamaan Coletten tarjottimella Mithosin luokse sopivalla hetkellä. Nyt on myönnettävä, että luottoni Zelosiin romahti samalla tavalla kuin Alviniin Tales of Xilliaa pelatessa.

Odotan nyt siis mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää. Olen melkein varma, että Zelos puukottaa selkään uudemman kerran. Toivottavasti olen kuitenkin väärässä ja hän on nyt oikeasti Lloydin ja kumppaneiden puolella. Ja voipi olla, että seuraavaa Talesia pelatessa epäilen lähtökohtaisesti kaikkia... olen selvästi liian sinisilmäinen näiden hahmojen suhteen.





6 kommenttia:

  1. (nyt tuli vihdoin tehtyä kunnollinen account jossa pitäisi vihdoin olla jopa kuva)

    Voi olla spoileri sanoa tämä mutta kun nyt menit jo sen kohdan ohi niin tämä on spoileri vaan jos meinaat pelata pelin läpi uudestaan:

    [silti spoileri-varoitus]

    Tales of Symphoniassa on kaksi eri loppua (ja muutama variaatio niistä kahdesta lopusta) jotka määräytyy tuossa Zelosin petosta ennen. Jos saat Kratosin pysyvästi partyysi niin silloin Zelos pettää Lloydin ja kumppanit täysin jolloin joudut taisteluun enkeli-Zelosin kanssa joka päättyy siihen että Lloyd tappaa Zelosin (kyllä sankaritkin sentään välillä joutuu tappamaan vastustajiaan)

    Enempää en rupea spoilaamaan että miten tarinat siitä jatkuvat (enkä ole edes varma kuinka erilainen loppu on jos Zelosin tappaa, koska en ole viitsinyt sitä tehdä) mutta muistaakseni pelissä on jäljellä vielä kaksi dungeonia ennen kuin se on läpi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno homma, että sait tilin tehtyä :)

      Voipi olla, että toinen pelikerta jää välistä jo ihan senkin takia, että pelaamattomia pelejä on melkoinen läjä. Ja vaikka olen tästä tykännyt, niin ainakaan tällä hetkellä ei ole fiilistä, että jaksaisi tehdä kaiken uudestaan.

      Tuo vahvistaa sen fiiliksen, mikä minulle pohdinnan jälkeen tulikin. Zelosilla ei vain voi olla täysin puhtaita jauhoja pussissaan. Ihan mielenkiinnolla nyt odottelen, millaiseksi tarina muodostuu nyt, kun en Kratosia saanut. Kiva, ettet sitä spoilannut :)

      Kaksi dungeonia ei kuulosta pahalta. Voi olla, että saan jopa tämän kuukauden aikana siis pelin loppuun :D

      Poista
  2. Jos oisit Sheenan vielä kieltännyt sieltä oisi Kratos tullut:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan nökö :D

      Olin ihan varma, ettei tuossa kohdassa päässyt valitsemaan, mutta ilmeisesti nyt kävi vain niin, että X-sormi oli ajatusta ja silmää nopeampi. Kai tämä sitten oli jotain alitajuista halua päästä juttelemaan Sheenan kanssa tunnelmallisiin lumimaisemiin.

      Noh, tehty mikä tehty. Nyt ei auta kuin elää tämän jutun kanssa ja tyytyä Zelosiin Kratosin sijaan.

      Poista
  3. Oikeastaan tuo valinta kohta perustuu siihen, mitkä affinityt kelläkin hahmolla on Lloydiin. Eli siis ne henkilöt jotka "pitävät" eniten Lloydista, tulevat koputtelemaan oveen ja niistä valittaan sit kenen kanssa haluaa turista. (näitä vaihtoehtoja on neljä ja viimeinen vie aina automaattisesti Lloydin jutteleen)
    Tähän affinityyn (en tiedä kirjoitanko tuon sanan oikein xD mut anyway) vaikuttaa pelissä tehdyt pikku valinnat matkan aikana esim. alussa jos lähtee seuraamaan Kratosta yöllä Trietissä, niin tämä tapahtuma nostaa Kratoksen ja Lloydin suhdetta, ja keskustelut maailmankartalla esim. Flanoirin lähellä on joku random keskustelu Lloydin ja Kratoksen kanssa, jolla myös saa nostettua Tomaattipään (Kratos inhoaa tomaatteja ja esim. kaikki reseptit missä käytettään tomaatteja, niin Kratos ei ole hyvä niissä. En tiedä mistä johtuu, mutta hauska fakta hahmosta imo xD) suhdetta poikaansa. Tälläi selvennyksenä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos selvennyksestä :)

      Muistelisin kyllä, että seurasin Kratosia yöllä Trietissä ja pari maailmankarttakeskusteluakin taisi osua kohdalle. Voi silti olla, etten ole ihan joka kohdassa tehnyt hänen kannaltaan ihan oikeita valintoja.

      Vahvasti nyt näyttää tällä kertaa, etten Kratosia tosiaan saanut. Katsotaan sitten, jos joskus pelaan uusiksi, että kävisikö parempi tuuri sen suhteen. Tosin voi olla, ettei ihan heti ehdi samaa peliä uudestaan pelailla, kun on niin paljon muutakin.

      Poista