lauantai 11. heinäkuuta 2015

15 vuotta myöhemmin...

Final Fantasy IX julkaistiin Japanissa 7. heinäkuuta 2000 eli se täytti aivan hiljattain 15 vuotta. Eurooppaan peli tosin saapui vasta 16. helmikuuta 2001 ja minä pääsin pelaamaan sitä ensimmäisen kerran joskus samaisena keväänä tai kesänä, tarkkaa päivämäärää en valitettavasti muista.


Ensimmäinen muistikuvani Final Fantasy IX:stä on artikkeli jossain pelilehdessä. Istuin kaverin sohvalla sitä lueskelemassa ja pohdiskelin, voisiko peli olla yhtä hyvä kuin Final Fantasy VII tai Final Fantasy VIII, johon olin juuri hassannut ensimmäiset kesätyörahani. Hahmot näyttivät söpöiltä ja maailma värikkäältä, mikä oli omiaan herättämään angstisen teini-Afenin epäilykset. Kenties sen takia en ihan heti peliin tarttunutkaan vaan keskityin pelaamaan seiskaa ja kasia.

Olen kirjoittanut blogissa FFIX:stä aika paljon ja tässä postauksessa olen avannut ensimmäisiä kokemuksiani pelin parissa. Tiivistelmänä niille, jotka eivät halua sitä lukea, voin sanoa, että FFIX ylitti odotukseni ja tempaisi minut mukaan käsittämättömällä voimalla. Rakastuin hahmoihin, maailmaan, tarinaan ja musiikeihin. Oli aikoja, jolloin suorastaan elin ja hengitin kyseistä peliä.

Jos en ole seonnut laskuissani, olen tähän mennessä pelannut FFIX:n läpi 5 kertaa ja aloittanut sen alusta vähintään 15 kertaa. Voi tosin olla, että matikkani heittää ja olenkin pelaillut sitä vielä enemmän. Viimeksi starttasin pelin juhannuksena anoppilassa ja pelailin Evil Forestiin asti. Saatan ehkä jollain visiitillä taas jatkaakin sitä, jos oikein innostun.

En kuitenkaan enää nykyisin vietä päiviä, viikkoja ja kuukausia tuon pelin ääressä. Olen kolunnut sen aika lailla puhki, joten pelaamisessa ei ole löytämisen riemua ja uusien kokemusten tunnustelua. Se on pikemminkin nostalgiahuuruista puuhastelua, missä ei toki siinäkään ole vikaa, mutta... no, on myös paljon muuta pelattavaa, joten tunteen ei voi täysin antaa viedä.

Sen sijaan FFIX:n musiikkeja suurkulutan edelleen. Final Fantasy soundtrackeista se on yksi suosikeistani, joten käytän sitä mieluusti kirjoittamisen yms. taustamusiikkina. Kännykästäkin löytyy jokunen kappale, joten myös työmatkoilla tulee kuunneltua vanhoja, hyviä biisejä. Aivan erityisesti pidän kappaleista Vivi's Theme, You're Not Alone ja Melodies of Life, mutta peliin mahtuu myös muita mahtavia kuunteluelämyksiä.

Cosplay-harrastuksessani rakkaus peliin on myös näkynyt. Olen cossanut Rubya kolmesti, mutta haluaisin cossata myös Beatrixiä ja tehdä Eikosta aikuisversion (tällä iällä ei ehkä enää pikkutyttöjä cossata). Ja eilen näin Tumblrissa todella ihanan mekkoversion Garnetin perusasusta. Nyt oikeastaan haluaisin tehdä senkin.

Lisäksi olen hankkinut FFIX-t-paidan, jota käytän enemmän ja vähemmän aktiivisesti, ja muutaman ficin olen myös pelistä kirjoittanut. Tuorein on jopa tältä kesältä.

Käytännössä siis suhteeni kyseiseen peliin ei ole enää niinkään pelauspainotteinen kuin nostalgian sävyttämää fanitusta, joka ilmenee eri muodoissa. En jaksa uskoa, että tulen FFIX:ä enää pelaamaan uudestaan loppuun saakka, mutta se ei vähennä sen arvoa pätkän vertaa. Ja kenties jonain kauniina päivänä, Square Enix tekee siitäkin uusintapainoksen. Eihän sellaista ihanuutta voisi olla ostamatta ja silloin se on kyllä pakko pelatakin läpi.

Sitä odotellessa keskityn näihin fanittamisen muihin muotoihin. Final Fantasy IX nimittäin elää hyvin vahvana sydämessäni vielä näin 15 vuotta myöhemminkin.



2 kommenttia:

  1. Meikkiksellä juuri menossa Youtubessa Let's Play tästä pelistä :D Päihititkö aikoinaan Ozman ja kumppanit? Itselläni kanssa taitaa olla pelistä kaikki koluttu, paitsi vasta vähän aikaa sitten löytynyt Nero Family sidequest on kokeilematta. Noo, eipä se yksi ylimääräinen Protect Ring kauheasti sykähdyttäisikään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kappas, pitääpä tsekata se jossain vaiheessa :)

      Ozma on niitä harvoja asioita, jotka suosiolla jätin ysiä pelatessa välistä. Kävin kyllä pariin otteeseen haastamassa sen, mutta noilla kerroilla ei voittoa tullut. Tietysti olisi joskus hienoa piestä se pallura, mutta en tiedä, jaksanko kuitenkaan enää ryhtyä yrittämään :D

      Poista