torstai 30. heinäkuuta 2015

Shokkihoitoa Archadia Bayssa

Saapui taas se odotettu hetki, jolloin Life Is Strangen uusi jakso julkaistiin. Se putkahti siis ilmoille 28.7.2015, ainakin suurimmalle osalle pelaajista. Twitter-ulinasta päätellen Xbox 360 -pelaajilla oli ongelmia uuden jakson lataamisessa ja he saivatkin sen lopulta päivän verran myöhässä.

Huomautan taas, että tätä postausta jokainen lukee omalla vastuullaan. Spoilereita saattaa olla.


Tämä tuorein jakso tuntui olevan pisin tähän asti. Onneksi oli kesäloma ja pystyin sen pelaamaan yhdeltä istumalta. Aikaa hujahti reilut viisi tuntia, kun aiempiin on mennyt 3-4. Ei jakso silti liian pitkältä tuntunut, mutta nälkä ehti ohjainta pidellessä tulla.

Tarina jatkui hyvin pitkälti siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. Maailma oli päälaellaan ja ikävä käänne edelleen voimassa. Max ja Chloe olivat tästä huolimatta kävelyllä rannalla, jonne oli rantautunut iso joukko kuolleita valaita. Oudot tapahtumat siis jatkuivat Archadia Bayssa edelleen, vaikka moni muu asia oli muuttunut.

Maxin ja Chloen keskustelut tuntuivat kiertävän pitkälti kehää, mikä oli ehkä hieman väsyttävää, mutta tilanteen huomioon ottaen melko realistista. Max joutui myös pohdiskelemaan, oliko tehnyt oikein muuttaessaan menneisyyttä vai oliko ratkaisu kenties sittenkin ollut väärä. Tähän ei oikeaa vastausta saatu enkä minäkään osaa sitä antaa, mikä kuvastaa hyvin pelin luonnetta. Jatkuvasti on epäselvää, mikä on oikein ja mikä väärin, koska sellaista elämä nyt vain on.

Pelin alkupuolella Chloe pakotti myös Maxin tekemään tiukan valinnan. Oikeammin sanottuna pelaaja pakotettiin pohdiskelemaan kantaansa erääseen haasteelliseen moraaliseettiseen kysymykseen, joka on jonkin verran ollut viime aikoina mediassakin pinnalla. Sen verran minulla on eläytymiskykyä, että kyseinen kohta aiheutti suorastaan fyysistä tuskaa ja päätös oli kipeä. Myönnettävä on, että tähän mennessä mikään toinen peli ei ole vielä samalla tavalla haastanut.

Tuon kohdan jälkeen Max päätti palata taas menneisyyteen ja muuttaa asiat ennalleen. Luulen, että näin käy, tekeepä pelaaja minkä tahansa ratkaisun. Tuo kinkkinen kohta ei niinkään ohjaa pelin tapahtumia ja juonenkulkua vaan on mukana imemässä pelaajaa yhä tiukemmin tarinan otteeseen ja pakottamassa pohdiskelemaan asioita pintaa syvemmältä. Tosin voi olla, että joku pelaa tuonkin täysin tunteettomasti ja eläytymättä, mutta varmasti valtaosa hätkähtää ainakin hetkellisesti.

Nykyisyys päätyi ennalleen Maxin kikkailun jälkeen, eikä Chloe tiennyt mitään tapahtuneesta. Max kai pyöritteli tovin mielessään tälle kertomista, mutta onneksi päätti kuitenkin olla hiljaa. Todennäköisesti kertominen olisi aiheuttanut Chloelle vain tarpeetonta tuskaa.

Oudon käänteen pohdiskelun sijaan tytöt päätyivätkin jatkamaan Archadia Bayn tapahtumien selvittelyä. He tulivat siihen tulokseen, että heidän on urkittava lisää tietoa Chloen äidin miehen arkistoista, mutta myös k-pää Nathanin puhelimesta voidakseen todistaa, mitä Rachelille ja Katielle oikein tapahtui. Lisäksi he päättivät, että tietoa on hankittava myös huumediileri Frankilta. Kaiken kaikkiaan siis vaarallinen kombo.

Luonnollisesti Chloe hoiti tutkimisen lähinnä tietokoneen äärestä ja Max sai juoksennella koluamassa paikkoja pelaajan sydämen pamppailessa kiihkeästi kiinnijäämisen pelosta. Tai sitten kyse oli taas kerran vain turhan hyvästä eläytymiskyvystäni.

Onnistuin haalimaan kasan todisteita ja jopa niin, ettei kukaan kuollut. Yhtä kohtaa sai kyllä hinkata niin urakalla, että epätoivo meinasi iskeä. Melkein joka kohdassa tuli ensimmäisellä yrittämällä valittua väärin, joten kohtausta kelattiin melkoisen moneen otteeseen, mutta tulipahan toisaalta nähtyä varmaan kaikki mahdolliset käänteet.

Tähän jaksoon kuului myös kerättyjen johtolankojen tutkiminen ja yhdisteleminen. Alkuun tämä tuntui aika sekavalta, mutta kun ideasta sai kiinni, oli se mielenkiintoista ja vaati vain vähän päättelykykyä. Ilmeisesti osan näistä johtolankojen selvittelystä olisi jopa voinut skipata (lopussa tulevien muiden pelaajien valintatilastojen perusteella), mutta sain ne kaikki avattua ja olin oikein tyytyväinen pikkusalapoliisi.

Se olikin varmaan viimeinen hetki, kun jakson aikana olin tyytyväinen. Salapoliisileikin teoreettinen osuus johti taas käytännön tutkimuksiin. Max ja Chloe lähtivät hiippailemaan pelottavimpaan latoon ikinä. Sen tutkiminen oli oma juttunsa, mutta se, mitä siellä selvisi nostatti kyllä niskavillat pystyyn. Täytyy sanoa, etteivät pelin teemat sovi herkimmille pelaajille, vaikkei kyse ole kauhusta. Minulle ainakin tuli jokseenkin epämiellyttävä olo ladossa tapahtuneista paljastuksista. Ei kuitenkaan niin epämiellyttävä, että haluaisin jättää pelin pelaamisen sikseen. Pidän siitä, miten se käsittelee vakavia teemoja yliluonnollisilla tapahtumilla höystettynä.

Lato tarjosi tytöille sen verran johtolankoja, että tässä jaksossa vihdoin selvisi, mitä kadonneelle Rachelille oikein tapahtui. En varsinaisesti yllättynyt, mutta en kyllä ilahtunutkaan totuuden paljastuessa.


Olinkin melkein varma, että jakso päättyisi tähän käänteeseen, joka oli jo omiaan järkyttämään pelaajan tasapainoa. Sen sijaan sain kokea yllätyksen, kun tapahtumat jatkuivat eteenpäin vyörymistään ja suuren paljastuksen seurauksena Max ja Chloe suuntasivat Vortex Clubin juhliin etsimään potentiaalista syyllistä selvittääkseen välinsä tämän kanssa.

Juhlissa pyöriessä minulla oli koko ajan epämiellyttävä kiireen fiilis. Oli vaikea seurata humaltuneita keskusteluja toisten hahmojen kanssa, koska koko ajan takaraivossa takoi, että pian tapahtuu jotain ikävää ja pitäisi jo olla jossain muualla. Olisin halunnut ravistella kaikkia ja kehottaa puhumaan nopeammin, rykäisemään tietonsa ulos vauhdilla. Eläydyin jälleen ehkä hieman liikaakin.

Syylliseksi epäiltyä henkilöä ei kuitenkaan löytynyt juhlista, mutta tekstiviestin perusteella tytöt kiirehtivät taas toisaalle. Ja jälleen kerran päästiin maailmat romahduttavaan loppukäänteeseen, joka aiheutti syvää epäuskoa. Ei-näin-voi-käydä! Taas kerran pelaaja jätettiin pyörimään omaan epätoivoonsa... ja tällä kertaa en usko, että tilanne voidaan kääntää paremmaksi niin kuin edellisen shokkilopun kohdalla kävi tämän jakson alussa. Ei, kerta kaikkiaan tästä ei voi selvitä säikähdyksellä. Surullista.

Kaiken kaikkiaan jakso oli taas täynnä tunnetta enkä haluakaan ihan jokaista asiaa spoilata täydellisesti. Nuo jutut kannattaa kokea itse eikä vain lukea blogista. Life Is Strange on jokaisessa jaksossa onnistunut herättämään paljon ajatuksia ja tunteita. Se on peli, joka täytyy elää itse läpi.

3 kommenttia:

  1. Nyt kerkesin itsekin pelaamaan tuon episodin loppuun ja voin sanoa olleeni sangen tyydytetty sen viihdearvosta. Luulisin episodin pidemmän keston johtuneen siitä, että siinä oli mielestäni aiempaa enemmän samassa kohdassa junnaamista (ne johtolankojen yhdistelyt, Frankin kanssa juttelu jne). Jakso jäi kyllä mielenkiintoiseen kohtaan ja jännityksellä jään odottamaan, että saadaanko lopussa tapahtunutta juttua perumaan vielä aikakelaamisella... :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on kyllä totta, että Frankin kanssa juttelu kesti ja kesti... herra agitoituu niin herkästi, että koko ajan sai olla korjaamassa valintojaan. Samoin siihen johtolankapyörittelyyn hujahti aika hyvin peliaikaa.

      Vähän epäilen, että ajassa hypätään seuraavan luvun alkuun mennessä sen verran paljon, ettei kelaaminen onnistu... mutta Maxillahan on se toinenkin kyky. Tosin en nyt muista otettiinko tämän luvun aikana sellaista kuvaa, jota voisi hyödyntää siinä.

      Poista
  2. Valokuva ennen bileisiin menoa

    VastaaPoista