Tyttöjen välistä ystävyyttä

Life Is Strangen kolmas jakso ilmestyi 19.5.2015. Harmikseni en sitä tuolloin päässyt pelaamaan, sillä sen latautumiseen tuhlaantui koko tiistai-ilta. Mistä lie johtui, kun ei ainakaan omasta nettiyhteydestä pitäisi olla kiinni.

Muistuttaisin taas, että postauksessa on spoilereita. Luet tätä omalla vastuullasi.

Onneksi keskiviikkona pääsin korjaamaan vahingon ja pyöräyttämään pelin taas pitkästä aikaa käyntiin. Tosin ensin piti pieni perhepalaveri pitää, sillä mies olisi mieluusti pelaillut Helldiversia (sai pelata hetken).

Tykkäsin tästä jaksosta vielä enemmän kuin kahdesta edellisestä. Tällä kertaa en varsinaisesti saanut ahdistusta päätösten teosta vaan pelaaminen tuntui mukavan leppoisalta, mikä toimi vastapainona rankalle työpäivälle. Jännittäviäkin hetkiä oli mukana, mutta ne toivat vain oman mausteensa, eivät olleet koko jutun juju.

Peli jatkui käytännössä lähes suoraan siitä, mihin edellisessä jaksossa jäätiin. Kate oli pelastettu katolta (minun tallennuksessani, mahdollisuushan on, että hän olisi kuollut, en tiedä, miten paljon vaikuttaa tapahtumiin) ja ilta on jo pitkällä. Maxilla ei tietenkään kömmitty petiin peiton alle, vaikka se fiksu valinta olisikin. Sen sijaan Chloen yllyttämänä lähdettiin seikkailemaan pihalle.

Chloe oli saanut hankittu koulun avaimen, joten vuorossa oli murtautuminen koulun tiloihin. Tosin, voiko sitä nyt murroksi sanoa, jos avaimella mennään sisään? Joka tapauksessa jännittävää, luvatonta hiippailua oli edessä. Kaksikko pyrki rehtorin huoneeseen, mutta tietenkään avain ei sen oveen käynyt eikä oikeaa avainta ollut mistään löydettävissä. Onneksi Maxin wannabe-poikaystävä suostui tekstaamaan kotitekoisen pommin (!) ohjeet.

Siinä haaliessani tarvikkeita pommin rakentamista varten pohdiskelin jo, ettei oven auki räjäyttäminen ole kovin hiljainen ja huomiota herättämätön vaihtoehto. Tässä kohtaa ei kuitenkaan voinut valita, lähteekö leikkimään räjäytystyömiestä vai ei. Heti pamauksen jälkeen hälytykset pärähtivätkin päälle, mikä ei varsinaisesti tullut yllätyksenä.

Koska minulla oli ollut omat epäilykseni suunnitelmasta, olin jo tarvikkeita etsiessäni kehitellyt pelastustoimia mielessäni. Heti hälytyksen pärähtäessä ryntäsin rehtorin huoneeseen ja kelasin aikaa taaksepäin siihen hetkeen, jolloin ovea ei vielä ollut tuhottu.

Ai, että olin tyytyväinen omaan nokkeluuteeni, kunnes huomasin, että olin onnistunut laukaisemaan pelissä olevan bugin. Huoneessa ei voinut tehdä yhtään mitään. Toki siellä pystyi kävelemään ympäriinsä, mutta mitään esinettä ei voinut käsitellä, edes ovea ei saanut sisäpuolelta auki. Käytin varmaan kymmenen minuttia pelkkään huoneen nurkkien läpi luuhaamiseen, kunnes oli tosiaan pakko myöntää itselle, että peli bugaa ja mokattua tuli. Eipä siinä auttanut kuin kiroillen ladata edellinen checkpoint.

Onnekseni sellainen sattui olemaan juuri ennen räjäytystä. Olin jo mielessäni kauhistellut, että mistä asti joutuisin tekemään kaikki asiat uusiksi. Sen sijaan paukuttelin pommilla vielä kertaalleen ja juoksin taas rehtorin kansliaan. Tällä kertaa en kuitenkaan kelannut aikaa vaan yritin taas etsiä esineitä, joita näpelöidä. Ei onnistunut ja melkein meinasivat jo kirosanat karata, kunnes peli itse ehdotti ajan kelaamista hetkeen ennen räjähdystä.

Epäilin laukaisevani bugin taas, mutta päätin kuitenkin yrittää. Yllättäen tällä kertaa pystyin avaamaan oven ja myös Chloe pääsi huoneeseen sisään. Ehkä bugi siis aiheutui siitä, että olin ensimmäisellä kerralla liian innokas ja oma-aloitteinen? Typerä juttu silti.

Rehtorin tietokonetta ja kansioita penkoessa selvisi yhtä sun toista koulun oppilaista, muttei oikeastaan mitään erityisen yllättävää. Tässä kohtaa itsellä oli lähinnä pieni kiinni jäämisen pelosta johtuva jännitys päällä, joten ehkä hitusen myös turhautti, ettei suuria paljastuksia tullut. Tytöt pääsivät kuitenkin turvallisesti livahtamaan koulusta myös ulos.

Matka jatkui koulun uima-altaalle. Hallissa sai penkoa molempien sukupuolten pukuhuoneet ja kiinnitin nyt ensimmäistä kertaa huomiota siihen, ettei koulussa tunnu olevan olleen aiempia opiskelijoita lainkaan. Esimerkiksi kaikki vessojen seinillä olevat kirjoitukset koskivat tarinan kannalta oleellisia henkilöitä. Pelillisesti tämä on toki ymmärrettävää, mutta realistisempaa olisi ollut, että töhryissä olisi vilahtanut myös pelaajalle tuntemattomia nimiä. Koulujen vessojen seinistä ja ovista on kuitenkin yleensä luettavissa melkoinen määrä teiniangstihistoriaa.

Joka tapauksessa uima-allaskohtaus oli suosikkini tässä jaksossa. Sen tunnelma oli ihanan rauhallinen ja se oli selvästi tyttöjen välinen "bonding-hetki". Chloe oli selvästi suunnitellut koko jutun, sillä hänellä oli bikinit vaatteidensa alla. Pisteet kotiin siitä, ettei Maxilla ollut, sillä se olisi ollut epäuskottavaa. Lisää pisteitä ropisi vielä siitä, etteivät Maxin alushousut ja rintaliivit sopineet yhteen. Tällaisista pienistä realistisista jutuista tykkäilen todella paljon.

Olisin voinut koko loppujakson hengailla uima-altaalla, mutta tarinan oli toki jatkuttava. Juuri kun tytöt olivat saaneet vaatteet takaisin päälle, koulun vartijat ilmestyivät paikalle. Seurasikin jännittävä hiippailutuokio kaksikkoa karkuun. Myönnettävä on, etten ole näissä vahvimmillani, mutta jouduin kuitenkin kelaamaan aikaa vain pari kertaa karkuun päästäkseni. Ehkä minusta vielä kehkeytyy joskus hyvä tässä.

Oletin tämän seikkailun jälkeen, että olisi aika mennä nukkumaan... ja niin olikin, mutta Max ei palannut asuntolaan vaan lähtikin Chloen luokse. Käänne ei haitannut, sillä se tarkoitti enemmän ruutuaikaa Chloelle. Herkistelyhetket jatkuivatkin siis seuraavaan aamuun ja sain intoilla niistä rauhassa. Chloe on kyllä kieltämättä yksi tämän pelin parhaita puolia.

Chloen ja kadonneet Rachelin suhteesta selvisi lisää asioita. Tosin pikku hiljaa alkaa näyttää siltä, että Rachel on saattanut vedättää Chloea ikävästi. Toivon, että olen väärässä tässä, sillä pelkkä ajatus tuntuu kurjalta. Vaikken ole koko Rachelia tavannut, haluaisin hänen löytyvän elossa, hyvinvoivana ja Chloea ikävöivänä.

Muutenkin tässä jaksossa tunnuttiin panostavan erityisesti Chloen hahmoon. Hänen perhetilannettaan käytiin läpi samalla, kun etsittiin johtolankoja niin Chloen isäpuolen autotallista kuin paikallisen huumediilerin matkailuautostakin. Kaikki jakson loppupuolen tapahtumat alkoivat kietoutua vyyhdiksi Chloen ympärille yhä tiukemmin ja tiukemmin.

Matkailuauton penkomisella oli valitettavasti ikäviä seurauksia. Chloe ja Max ottivat taas kerran yhteen, koska Chloe on kuitenkin kaikessa ihanuudessaan myös raivostuttava teini-ikäinen. Max käyttäytyy näistä kahdesta huomattavasti aikuisemmin ja fiksummin, mutta jostain syystä (tai juuri sen takia) Chloe varastaa show'n.

Riita johti siihen, että Max palasi vihdoin koululle. Omassa huoneessaan hän onnistui aktivoimaan uuden kyvyn ja pääsi vanhan valokuvan kautta sukeltamaan menneisyyteen. Tämä osuus olikin pelin tähänastisista käänteistä merkittävin, sillä menneisyydessä muutetut asiat heittivät nykyisyyden käytännössä päälaelleen. Osa muutoksista oli minulle sarjaa hälläväliä, mutta yksi sai sydämen hyppäämään kurkkuun. Tuli sellainen epätoivoinen "ei näin voi käydä, ei näin saa käydä!" -fiilis. Toivonkin, että voin vielä myöhemmin korjata asiat, vaikkei menneisyyden muuttaminen ollut valinnaista.

Tuosta jakson lopun shokista huolimatta kokonaisuudesta jäi hyvä maku suuhun. Nyt en vain millään malttaisi odottaa seuraavaa jaksoa. Haluan tietää heti, mitä tapahtuu!

Hieman harmillista myös on, ettei kukaan kavereistani pelaa ainakaan pelin PS4-versiota. Olisi todella kiva vertailla kamujen kanssa omia valintojaan, mutta tällä hetkellä pystyn vertaamaan vain yleiseen tilanteeseen. Noh, ehkä joku kaveri vielä joskus kyseisen pelin hankkii... *vink vink*


Ei kommentteja