Final Fantasy XII:n huomaamaton Penelo

Final Fantasy XII: The Zodiac Agen julkaisupäivä lähestyy hiljalleen, mikä tarkoittaa, että minulla on menossa henkilökohtainen FFXII-vuosi. Pakko myöntää, että hype on korkealla ja sitä myöten myös inspiraatio kirjoittaa aiheesta. Siispä tänään otan yleisön pyynnöstä käsittelyyn Penelon.

Postaus spoilaa jonkin verran Final Fantasy XII:ta ja Revenant Wingsiä sekä hyvin lievästi Final Fantasy Tactics A2:ta.

Penelo ei ehkä ole saanut päähahmokuusikossa erityisen paljon huomiota. Se ei sinällään ole ihme, koska joukkoon mahtuu tilaa vaativia persoonia ja toisaalta yhteiskunnalliselta asemaltaan tärkeitä henkilöitä. Penelo ei ole tyyppiä, joka pitäisi itsestään suurta meteliä, vaikka osaakin suunsa avata. Hänet on siis helppo jättää huomaamatta.

Minäkään en ole itse asiassa kiinnittänyt Peneloon sen isompaa huomiota. Tosin ei hän ole minussa ärtymystäkään herättänyt vaan olen aina pitänyt häntä ihan kivana. Joidenkin muiden pelaajien suusta sen sijaan olen kuullut, että Penelo (ja Vaan) on turha hahmo, jonka olisi voinut jättää poiskin. Onko todella näin?

Pelaajan avatar vai jotain enemmänkin?

Jos Peneloa tarkastelee pintapuolisesti, hänet voisi nähdä pelaajan avatarina (kuten voi nähdä Vaaninkin), sellaisena tyyppinä, jonka tilalle pelaaja voi asettaa itsensä. Usein tällaiset hahmot saattavat olla aika hajuttomia ja mauttomia, persoonattomia suorastaan. Se johtuu siitä, että silloin on helpompi siirtää omat persoonallisuuden piirteensä hahmoon ja aidommin kuvitella olevansa osa tarinaa. Jos hahmolla on voimakas persoona, ei tällaista samastumista välttämättä tapahdu, ellei itse sitten satu edustamaan samaa persoonatyyppiä.

Jos Peneloa tarkastelee pelkästään tuosta näkökulmasta, ei hänelle tee oikeutta. Ensivilkaisulta hän saattaa vaikuttaa ehkä hitusen tylsältä, mutta oikeasti hänellä on oma persoonansa ja jopa merkityksensä tarinassa.

Penelo on Final Fantasy XII:n päähahmon, Vaanin, lapsuudenystävä. Kun Vaanin ja Reksin vanhemmat kuolivat, pääsivät pojat asumaan Penelon perheeseen. Kun sitten sota vei sekä Penelon vanhemmat että Reksin, jäivät Penelo ja Vaan omilleen. Pelin alussa he työskentelevät Rabanastressa asuvalle kauppiaalle, Migelolle. Vaan tosin venyttää palkkapussiaan myös varastelemalla, mitä Penelo ei täysin hyväksy (paitsi, jos varastetaan keisarikunnan sotilailta).

Kaiken kaikkiaan Penelo näyttäytyy kunnollisena tyttönä, joka tekee työnsä ja yrittää samalla pitää lapsuudenystävänsä poissa pahanteosta. Hän kantaa huolta itsensä lisäksi myös Vaanista, on vastuullinen ja järkevä. Hyvin tavallinen tyyppi siis.

Vaanin unelmat tulevat pelaajalle selväksi heti pelin alkumetreillä. Sen sijaan Penelo ei juuri omistaan puhu vaan hän antaa tilaa muille. Penelo kuitenkin haaveilee tanssijan urasta ja jossain muinaisessa FFXII:n trailerissa taisi jopa vilahtaa kohta, jossa hän tanssii. Tämä kohtaus siirrettiin myöhemmin Revenant Wingsiin, jossa Penelo on unelmansa itse asiassa saavuttanutkin. Hänen ammattinsa on jonkinlainen tanssijan ja valkoisen maagin yhdistelmä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Penelon haaveita ja tulevaisuuden suunnitelmia olisi voinut FFXII:ssä tuoda selkeästi esille vastapainona Vaanin ilmapiraattiuratoiveille.

Joka tapauksessa sanoisin Penelon olevan oma persoonansa eikä pelkkä tyhjä astia. Siitä huolimatta häntä ja Vaania voidaan pitää myös pelaajan avatareina. Tiimin muut jäsenet ovat entinen tuomari, nykyinen ilmapiraatti Balthier, hänen salaperäinen vieratoverinsa Fran, kuninkaan murhasta syytetty ritari Basch ja kruununsa menettänyt prinsessa Ashe. Mitä Vaan ja Penelo ovat? Kodittomia orpoja, jotka elävät tekemällä kaikenlaista pikkuhommaa. Heitä ei voi pitää yhteiskunnan kannalta kovinkaan merkittävinä.

Kaksikon merkitys onkin tuoda tavallisen tallaajan näkemys asioihin. Pelaaja pääsee heidän kauttaan tarkastelemaan valtioiden välistä konfliktia tutusta näkökulmasta. Vaanin ehkä hieman holtittomien unelmien vuoksi he päätyvät itseään suurempaan seikkailuun ja vetävät pelaajankin matkaan.

Eli kyllä, sekä Penelo että Vaan voivat olla tarkoitettu pelaajalle samastumisen kohteiksi. Heillä on silti kummallakin oma persoonansa, joskin hahmokaksikon perinteisistä sukupuoliroolituksista (kiltti ja vastuullinen tyttö, holtiton ja koheltava poika) voi olla montaa mieltä. En kuitenkaan mene tuohon asiaan nyt, koska pidän Penelosta juuri sellaisena kuin hän on.

Vastuunkantaja, järjenääni ja rakkaudenkohde

JRPG hyödyntää paljolti hahmotyyppejä, jotka kiertävät pelistä toiseen. Penelo edustaa tässä luokittelussa lapsuudenystävää, mutta hänessä on myös isosiskon piirteitä. Lapsuudenystävä on hahmo, joka on ollut pääsankarin elämässä käytännössä aina. Usein hän on myös salaa ihastunut pääsankariin, muttei ole saanut tunteitaan tunnustettua. Monesti tunteet ovat molemminpuolisia. Isosisko on taas hahmo, joka huolehtii muista ja pitää asiat järjestyksessä. 

Penelon ihastus Vaaniin ei käy suoraan ilmi, mutta on luettavissa rivien välistä. Virallisen strategiaoppaan mukaan he tosin ovat kuin sisko ja veli, mutta minä nakkaan tuollaisilla kommenteilla sitä kuuluisaa vesilintua. Olen varma, että Penelon huolehtiminen ja asioista huomauttelu kumpuaa nimenomaan välittämisestä. Pelin loppukohtauksessa olen jo aistivani välien etenemistä vielä lämpimämpään suuntaan. Penelon riekkuminen Vaanin selässä ja ilmapiraattiseikkailuun mukaan lähteminen viestii minulle muustakin kuin sisaruudesta. Tästä voisi puhua myös äänenpaino, jolla Penelo sanoo jokaisen kunnon ilmapiraatin tarvitsevan partnerin.

Tämä teoria saa kunnolla vahvistusta oikeastaan vasta Revenant Wingsissä, jossa siinäkin Vaanin tunteet pääsevät pintaan ensiksi. Vaan suorastaan kihisee mustasukkaisuudesta, kun Penelo viettää aikaa Velisin kanssa ja paneutuu miehen tilanteeseen antaumuksella. Molemminpuolisuuteen päästään vasta pelin (salaisessa?) lopussa, kun Penelo ryhtyy suorempaan toimintaan ja moiskauttaa Vaanille pusun heidän yrittäessä karata Rabanastresta uusiin seikkailuihin ilman Filoa, Kytesia ja Tomaj'ia.

Penelon suhde Vaaniin saa siis kehittyä pitkän aikaa. Sen takia heidät on helppo nähdä myös sisaruksellisissa väleissä, he kun ovat alusta asti erittäin läheisiä. Tunteet ovat kenties silti kyteneet taustalla jo pidempään, mutta ne eivät ole päässeet roihahtamaan liekkiin. Joitain juttuja täytyy kypsytellä hieman, ennen kuin ne voivat puhjeta täyteen kukkaansa. Final Fantasy Tactics Advance 2: Grimoire of the Riftissä Penelolla ja Vaanilla on melkoisen pieni rooli, mutta sen pohjalta lukisin heidän väliensä kehittyneen entistä lämpimämmiksi ja sekä ilmapiraattipartneriuden että parisuhteen voivan hyvin.

Neito pulassa, mutta myös poliittinen vaikuttaja

Final Fantasy XII:n alkupuoliskolla Vaan joutuu Franin ja Balthierin kanssa vankilaan, koska on tehnyt ryöstöretken Rabanastren aarrekammioon. Penelolle tämä on kova pala ja hän yrittää vaatia Vaanin vapautusta, mikä ei onnistu, mutta Balthier kuitenkin ojentaa itkevälle tytölle nenäliinansa. Tilannetta seuraa taustalta Balthierin perässä oleva palkkionmetsästäjä Ba'Gamnan, joka päättelee Penelon olevan Balthierin tyttöystävä.

Yksittäisen pienen sattumuksen vuoksi Penelosta tuleekin yllättäen neito pulassa, kun Ba'Gamnan sieppaa hänet ja jättää viestin Balthierille. En kuitenkaan sanoisi Penelon edustavan klassisesti tuota roolia, hänet kun pelastetaan vain tuon yhden kerran ja muuten hän on aktiivinen toimija muiden joukossa.

Penelon pulaan joutuminen ylipäätään palvelee tarinassa suurempaa tarkoitusta. Sen avulla saadaan sankarit motivoitua lähtemään Rabanastresta kohti Bhujerbaa, jonka kaivoksiin Ba'Gamnan on tytön vienyt. Penelo ei kuitenkaan varsinaisesti palkkionmetsästäjää kiinnosta, joten hänet vapautetaan myöhemmin, kun on varmistunut, että Balthier on todella saapunut paikalle. Penelo pakenee kaivoksiin ja törmää siellä lopulta sotilaisiin, jotka raahavat hänet ulos.

Tällä välin muu joukkio on törmännyt Archadesin keisarikunnan prinssi Larsaan (joka tosin esiintyy vielä valenimellä). Larsa puolestaan on kuullut Penelon kohtalosta. Kun hän jättää pelaajan joukon ja juoksee omia aikojaan ulos kaivoksista, hän sattuu juuri sopivasti todistamaan, kuinka sotilaat sättivät Peneloa. Larsa arvaa, kenestä on kyse ja päättää viedä tytön turvaan.

Tapahtumalla on merkitystä tarinankulun ja hahmojen välisten suhteiden kehittymisen kannalta. Penelo ei täysin luota Larsaan tuossa vaiheessa ja ilmaiseekin sen varsin selkeästi. Hän tuo Larsan nähtäville tavallisen dalmascalaisen kokemuksen siitä miltä tuntuu, kun keisarikunta on valloittanut heidän maansa. Larsalla on toki oma näkemyksensä tapahtuneesta, sävyltään erilainen kuin Penelon, mutta hän kuulee ja kuuntelee, ymmärtää huolen ja kenties jopa vihan omaa kansaansa kohtaan. Penelo siis ojentaa itse asiassa avaimen tärkeään oveen, jonka takana piileksii tie rauhan rakentamiseen. Toki tuon tapahtuman jälkeen on tehtävä vielä paljon, jotta haluttuun lopputulokseen päästään, mutta ensimmäinen silta on rakennettu. Penelon merkitystä ei pidä vähätellä.

Tärkeä hahmo

Olen kirjoittanut Penelosta jo kerran aikaisemminkin (linkki postauksen lopussa) ja mietin alkuun, onko minulla enää mitään sanottavaa. Päätin kuitenkin vielä kerran lueskella hieman Final Fantasy Wikiä ja katsella videoita sekä Final Fantasy XII:sta että Revenant Wingsistä. Yhtäkkiä Penelosta puhuminen alkoikin tuntua jopa tärkeältä. Halusin ehdottomasti kirjoittaa hänestä uudestaan.

Minusta tuntuu, että löydän Final Fantasy XII:sta aina jotain uutta, kun syvennyn siihen jälleen. Pelissä on paljon pieniä nyansseja, jotka on helppo jättää huomaamatta. Odotankin jo kuumeisesti The Zodiac Agen ilmestymistä. Kenties Ivalice avautuu minulle jälleen kerran uudella tavalla.

Mitä ajatuksia Penelo sinussa herättää?

Lue myös

Ajatuksia hahmoista osa 4: Penelo
Jos Vaan ei olisikaan vaan (katulapsi)